Kaikki Suomen vesiverkostot täytyisi tarkastaa virheellisten rakenteiden varalta, jotta Äänekosken vesikriisin kaltaiset tilanteet voitaisiin ennaltaehkäistä.
Näin sanoo erikoistutkija Tarja Pitkänen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta. Vesikriisi Äänekosken eteläisissä osissa alkoi lokakuun puolivälissä, kun talousveteen pääsi jätevettä putkirikon aiheuttaman alipaineen vuoksi.
Alipaineen aikana puhtaan veden ilmanpoistoputkeen pääsi saastunutta vettä, sillä kummankin veden putket sijaitsivat samassa ilmanpoistokaivossa.
Pitkäsen mukaan tämänkaltaisia rakenteita ei saa olla.
– On syytä tehdä tarkistukset ihan koko Suomessa. Tähän on tulossa myös Valviralta kansallinen ohjeistus, jossa kehotetaan vesihuoltolaitoksia ja kuntia selvittämään vesiverkoston rakenteita. Jos virheellisiä rakenteita on muuallakin, ne saadaan sitten pois käytöstä.
Pitkänen ei osaa varmuudella sanoa, onko virherakenteita todella muualla Suomessa.
– On silti tarpeen selvittää, että tilanne todellakin on niin, ettei tuollaisia ole, hän painottaa.
61 tartunnan saanutta
Laukaan ympäristötoimenjohtaja Jukka Lappalaisen mukaan 61 ihmistä oli torstaiaamuun mennessä saanut tartunnan, jonka aiheuttaja oli dientamoeba fragilis -eliö.
Eliö on terveydenhuollon asiantuntijoiden mukaan varsin yleinen ihmisten suoliston asukki, jota ei ole aiemmin osattu yhdistää talousveden saastumiseen. Lisäksi sairastuneilla havaittiin myös sapo- ja adenovirusta.
Lappalainen kertoi, että torstaina vedestä kerättiin jälleen mikrobinäytteitä. Jos näytteet ovat puhtaat, mikrobityöryhmä saattaa lopettaa vedenkeittokehotuksen, joka on jatkunut tähän päivään saakka Hietaman ja Parantalan alueella.
Muutoin tilanne alkaa Pitkäsen ja Lappalaisen mukaan olla Äänekoskella hallinnassa.
– Ei ole näköpiirissä, että veden takia tulisi uusia infektioita, Pitkänen vakuuttaa.
– Sairastumisia on tullut lisää, mutta ne liittyvät aikaan, kun saastepäästö oli päässyt veteen, Lappalainen lisää.