Äänikirjojen suosio tuo uudenlaisia joukkoja kirjastojen pariin: "Meillä näkyi välittömästi niin sanottujen audimiesten ryhmä"

Kasvu on ollut kuluvalla vuosikymmenellä tasaista: Kirjakauppaliiton ja Suomen Kustannusyhdistuksen Suomi lukee -tutkimuksen (2018) mukaan Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenet julkaisivat vuosina 2009–2013 noin 2 000 ja 2014–2017 jo yli 5 500 sähkökirjauutuutta.

Tutkimukseen osallistuneista suomalaisista äänikirjoja oli neljän viikon aikana kuunnellut 14 prosenttia.

Äkillisesti ajateltuna äänikirjakenttä tuntuu olevan kaupallisten palveluntarjoajien, kuten BookBeatin ja Storytelin kaltaisten toimijoiden hallussa.

Tavallista on kuunnella kirjoja älypuhelimeen ladattavista kuukausimaksullisista pilvilukemistoista. Kuitenkin myös kirjastot tarjoavat omia e-äänikirjakokoelmiaan asiakkaiden käyttöön.

Elämäkerrat kiehtovat

Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoverkon yhteisten palveluiden päällikön Virva Nousiainen-Hiiren mukaan äänikirjojen suosion kasvu näkyy kirjastoissa erityisesti striimattavien äänikirjojen käytön kasvuna.

Uusia käyttäjäkuntia on myös löytänyt tiensä kirjaston äänikirjojen pariin. 

– Meillä on paitsi näitä kotimaisten toimijoiden äänikirjoja, niin myös kansainvälisten kustantajien äänikirjoja. Kaikki ovat aivan valtavan käytettyjä. Tietysti kotimainen äänikirjatuotanto on kaikkein kysytyintä.

Suomenkielisten äänikirjojen kuunnelluimpien listalta löytyvät usein omaelämäkerrannalliset teokset, kuten nyt Helsingin kirjastoverkon Ellibs-äänikirjapalvelussa trendaavat Kari Hotakaisen Tuntematon Kimi Räikkönen ja Michelle Obaman Minun tarinani.

Ilmiöt tuovat uutta käyttäjäkuntaa

Vankka kannattajakunta on myös tietokirjallisuudella.

– Aikanaan kun toimme business- ja johtamisalan kirjallisuutta englanninkielisinä äänikirjoina, huomasimme uudenlaisen käyttäjäkunnan löytäneen kirjaston. Kun Kauppalehdessä oli juttu, että business-kirjallisuutta saa kirjastosta, meillä näkyi välittömästi niin sanottujen ‘audimiesten’ ryhmä, joka oli löytänyt kirjaston, Nousiainen-Hiiri kertoo.

– Tällaisen tietyntyyppisen englanninkielisen kirjallisuuden kysyntä näkyy ilmiönä edelleenkin. Äänikirjoissa ja e-aineistoissa ylipäätään on vähän erilainen käyttäjäkunta kuin perinteisen painetun aineiston kohdalla.

Äänikirjat ovat suosittuja erityisesti nuorten keskuudessa. Suomi lukee -tutkimukseen vastanneista nuorista pilvilukemistoja käyttää yli kymmenen prosenttia, kun muilla ikäryhmillä vastaava käyttö on vähäisempää.

Eräs helsinkiläinen opiskelija kuuntelee äänikirjoja liikkuessaan ulkona, matkustaessaan ja kotitöitä tehdessään.

– Äänikirjat tuovat arkeen hetken tauon, niiden kautta on helppo rentoutua. Olen kuunnellut monia kaunokirjallisuuden klassikoita äänikirjoina, paperiversioihin ei varmaankaan tulisi yhtä helposti tartuttua.

– Opiskelijana lukee niin paljon muutenkin erilaisia tekstejä ja oppikirjoja, että välillä on helpottavaa kuunnella, kun toinen henkilö lukee tekstiä puolestasi.

Ihmisten aika kortilla

Vaikka lukemisen muoto muuttuu äänikirjoissa, herättävät kirjat lukijassa edelleen lukemisen imun. Uutuuksia ja sarjojen jatko-osia tekee mieli ahmia. Lukeminen koukuttaa.

Myös Virva Nousiainen-Hiiri pitää äänikirjoja lukemisen kannalta erittäin hyvänä asiana. Käyttö on usein paperikirjoja joustavampaa, mikä sopii nykyajan kiireiseen elämäntapaan.

– Ihmisten aika on nykyaikana kortilla – myös itselläni. Äänikirjan kautta pystyy pysymään ajan tasalla kirjallisuudesta ja uusista julkaisuista. Aina lukemiseen ei löydy aikaa, mutta kuuntelemiseen löytyy aika usein. Äänikirjat avaavat kirjallisuudelle ihan uuden ulottuvuuden.

Pääkaupunkiseudun kirjastoverkko tarjoamia äänikirjoja pääsee käyttämään verkon kautta helmet.fi -sivulla.

Äänikirjojen käyttö ei vaadi käyntiä kirjastossa, vaan palveluun kirjaudutaan kirjastokorttia ja pin-koodia käyttämällä. Käyttäjä voi valita suomenkielisiä kirjoja tarjoavan Ellibs-palvelun ja englanninkielisen OverDriven välillä. 

Kirjoittaja on osallistunut Helsingin avoimen yliopiston Journalismi ammattina -kurssille, joka järjestettiin yhteistyössä MTV Uutisten kanssa. Artikkeli on kurssin lopputyö.