Kuunteleminen kiinnostaa suomalaisia. Suomen Kustannusyhdistyksen tilastojen mukaan ladattavien äänikirjojen kappalemääräinen myynti kasvoi viime vuonna yli 70 prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna.
Vastikään Suomen markkinoilla aloitti ruotsalaisen Bonnierin omistama BookBeat, eräänlainen kirjallisuuden Spotify.
Samantyyppistä palvelua on jo pitempään tarjonnut Elisa Kirja, joka myy kirjoja yksittäin kiinteähintaisen kuukausipaketin sijaan.
Kirjastoissa äänikirjoja on ollut tähän asti tarjolla vain cd-muodossa. Jakelu verkon kautta on tullut mahdolliseksi tänä vuonna, kun saatiin kehitettyä striimauspalvelu, joka estää tiedostojen kopioimisen asiakkaan omalle koneelle.
– Äänikirjoille on suuri tarve, mutta niiden tuotanto kirjastojakeluun kustantajien kautta on ollut rajoittunutta, kertoo Helsingin kaupunginkirjaston toimistopäällikkö Virva Nousiainen-Hiiri.
– Ensimmäiset striimattavat äänikirjat tulivat pääkaupunkiseudun kirjastojen asiakkaiden käyttöön huhtikuun alussa.
Nousiainen-Hiiri toteaa, että ideaalitilanne olisi kansallinen verkkoäänikirjakokoelma, joka olisi tarjolla paikasta riippumatta. Koska kunnat päättävät itsenäisesti kirjastotoiminnastaan, se ei ole vielä toteutunut.
Ensi vuodestako podcastien vuosi?
Vuodesta 2017 saattaa tulla podcastien eli verkossa julkaistavien äänitiedostojen vuosi. Niin ennustettiin kuluvastakin vuodesta, mutta tähän mennessä tarjonta on lisääntynyt nopeammin kuin kuluttajien määrä.
– Sanoisin podcastien tekemisen suosion olevan kasvussa, toteaa Olli Sulopuisto. Hän pyörittää Jakso.fi-sivustoa, joka kokoaa yhteen suomalaisia podcasteja.
– Kuulijoiden määrästä ei minulla tai oikein kenelläkään ole vielä dataa.
Sulopuiston mukaan esimerkiksi Ruotsissa ollaan Suomea huomattavasti pidemmällä.
Jakso.fi:n tarkoituksena on tarjota ajantasainen lista suomalaisista podcasteista ja toimia teknisenä alustana, jolla julkaistaan Jakson omia podcasteja.