- Kaikki virkatoimeni olen tehnyt parhaalla mahdollisella tavalla, 41-vuotias Helsingin huumepoliisin komisario sanoi. - Olen kokenut tämän hyvin, hyvin epäoikeudenmukaiseksi.
Komisariota kuultiin oikeussalissa, kun Aarnio-jutun käsittely jatkui 42:ta päivää.
Huumetoimiston komisariota syytetään useammasta törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä. Hänen epäillään hakeneen perusteetta muutamia televalvontalupia käräjäoikeudesta. Hänen epäillään myös salanneen tietoja keskusrikospoliisilta ns. tynnyrijutun tutkinnan yhteispalavereissa.
Poliisi on syytteessä myös törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä liittyen UB-jengiläiseen, jota syyttäjien mukaan yritettiin lavastaa Pasilan mieheksi.
Komisario kiistää kaikki syytteet.
Komisariolta kysyttiin hänen käsitystään Jari Aarniosta.
- Rosvot saivat Aarnion johdolla kyytiä. Hän oli operatiivinen johtaja, eikä vetäytynyt norsunluutorniin, rikoskomisario sanoi.
Hän kiisti, että kyse olisi mistään juonittelusta. - Ei ole ollut tarkoitus haitata, ei jarruttaa. En ole yrittänyt mitään vaikeuttaa, sotkea tai sekoittaa.
Komisario on ollut virasta pidätettynä vuodesta 2014.
”Tekisin saman uudestaan”
Komisario palasi parin vuoden ulkomaankomennukselta alkuvuodesta 2012 yleisjohtajaksi huumetoimistoon. Hänellä ei ollut omaa tutkintaryhmää, vaan auttoi muita.
- Jos palaisit virkaasi huomenna, niin toimisitko samoin? komisarion asianajaja Matti Nurmela kysyi viitaten telelupahakemuksiin.
- Saamani tiedot olivat yksityiskohtaiset ja seikkaperäiset. Varmuudella tekisin samanlaiset vaatimukset. Minun pitäisi tehdä ne. Tekoaikana mikään ei ole antanut syytä epäillä mitään, komisario totesi.
Syyttäjä Jarmo Hirvonen tiukkasi lisää teleluvista.
- Saitte yksityiskohtaiset ja seikkaperäiset tiedot, mutta jos katsotaan itse hakemusta, niin siinä mainitaan vihjeitä teleliittymän käyttäjästä, joka levittää huumeita. Mitä ne yksityiskohtaiset ja seikkaperäiset tiedot ovat?
- Tänä päivänä on ihan mahdoton pilkkoa sitä niin pieneksi kuin te haluaisitte. Olen tuolloin kysynyt lisätietoa rikosylikonstaapelilta.
Peruskaava
Komisario selvitti, miten tutkijat pyysivät häntä hakemaan telelupia ja aina esittelivät asian yksityiskohtaisesti. Itse hakemuksen hän kirjoitti ylimalkaisemmin.
- Laadin vaatimuksen peruskaavan mukaan menemättä kirjallisessa vaatimuksessa yksityiskohtiin. Tämän tarkoituksena oli muun muassa suojella tietolähteitä. Syytä epäillä kynnys telepakkokeinoon ylittyi.
- Silloin tapahtuma-aikaan minulla on ollut kirkkaana mielessä se koko kokonaisuus yksityiskohtineen. Hyvin mahdollisesti olen joutunut avaamaan juttua tuomarille.
Hän kiisti myös pimittäneensä tietoa krp:ltä tynnyrijutun tutkinnassa, eikä ollut mitenkään mukana lavastamassa UB-jengiläistä Pasilan mieheksi.
- Oliko Helsingissä enemmän tietoa kuin mitä krp:lle kerrottiin? Hirvonen kysyi.
- Olen kertonut kaiken, mitä minulle kerrottiin.
Ei tietoja puhelimista
Syyttäjä kysyi myös siitä, miksei krp:lle kerrottu kesän 2012 palavereissa - se tehtiin vasta joulukuussa 2012 - että Pasilan miehen puhelimet olivat huumepoliisin oman käsityksen mukaan Helsingin huumepoliisin yhteyspuhelimia.
Komisario sanoi, ettei tiennyt puhelimista.
- Minulle ei ole selvinnyt se kenen käytössä operaatiopuhelimet olivat.
Syyttäjä ihmetteli huumepoliisin kännykkäkäytäntöjä. Yksi takavarikoitu puhelin on kadonnut, yksi tietolähdepuhelin löytyy Aarnion autotallista ja se, johon komisario haki teleluvan löytyy Aarnion työhuoneesta.
- Onko puhelinkäytäntö holtitonta?
- Ei se holtitonta ole. Minulla ei näistä ole ollut mitään tietoa.