Vain pieni osa ylioppilaista pääsee opiskelemaan suoraan lukion jälkeen. Tulevalla korkeakouluhaun uudistuksella pyritään sujuvoittamaan hakua erityisesti yliopistoon.
Eri puolilla Suomea on vietetty torstaina lukioiden penkinpainajaisia eli penkkareita. Lukion viimeisen vuoden opiskelijat, abiturientit jäävät lukulomalle ja valmistautuvat kevään ylioppilaskirjoituksiin.
Penkkareissa juhlistetaan lukion ja samalla pitkän koulurupeaman päätöstä oppivelvollisuuden velvoittaessa nuoret opiskelemaan toisen asteen loppuun saakka tai siihen asti, että nuori täyttää 18 vuotta.
Lue myös: Karkkisade valtasi Espan! Katso abien juhlaa Helsingin pakkasesta
Tuoreimpien tilastojen mukaan opiskelut eivät kuitenkaan heti jatku suurimmalla osalla ylioppilaista. Vuoden 2022 abiturienteista 80 prosenttia haki jatko-opintoihin, mutta heistä vain noin kolmasosa pääsi opiskelemaan.
Opetushallituksen opetusneuvoksen Petri Lehikoisen mielestä näiden lukujen valossa jatko-opiskeluihin pääseminen vaikuttaa liian vaikealta.
– Viime vuosien uudistuksissa on haluttu sujuvoittaa siirtymää lukiosta mahdollisimman pikaisesti jatko-opintoihin, Lehikoinen sanoo Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisätty merkittävästi viime vuosien aikana. Vastikään julkaistun opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan lisätyt paikat kuitenkin kohdentuvat liikaa jo korkeakoulututkinnon omaaville henkilöille.
– Näillä, joilla ei vielä ole tutkintoa, ovat vähemmistössä. Tässä olisi varmasti varaa parantaa, Lehikoinen pohtii.
Lue myös: Mitä haluaisit opiskella, jos hakisit korkeakouluun? – Näitä aloja yhteishaussa nyt suositaan
Korkeakouluhaku uudistuu jälleen
Vuonna 2020 todistusvalinta tuli pääsykokeiden rinnalle eli noin puolet yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sisäänpääsyistä ratkeaa ylioppilaskokeiden tulosten perusteella.
Korkeakouluihin suunnitellut pisteytysjärjestelmät ovat Lehikoisen mukaan toimineet hyvin ammattikorkeakoulujen osalta.
– Se sopii aika hyvin lukioiden opetussuunnitelmien kanssa, jolla halutaan vahvistaa laaja-alaista yleissivistystä.
Yliopistojen osalta yhteensopivuus ei ole aivan onnistunut, sillä pitkän matematiikan asema on ylikorostunut.
– Jos olet esimerkiksi hakemassa opiskelemaan psykologiaa, pitkän matematiikan arvosanalla on suurempi merkitys kuin psykologian arvosanalla.
– Sitä on aika hankala perustella ja se toisaalta ohjasi opiskelijoiden valintoja lukiossa hivenen ehkä väärällä tavalla, ei niinkään laaja-alaista yleissivistystä vahvistaen, Lehikoinen kertoo.
Lue myös: Dennis Pasterstein kieltäisi karkin heittämisen penkkarilavalta – Helsingissä "tulitettu" poliisiautoja jäisillä namuilla
Nyt korkeakouluhakua uudistetaan jälleen. Vuodesta 2026 lähtien haettavan oppiaineen ylioppilastulokset ratkaisevat enemmän.
Pitkä matematiikka on edelleen merkityksellinen esimerkiksi lääketieteellisessä ja matemaattisluonnontieteellisillä aloilla.
– Äidinkielen ja kirjallisuuden asema hivenen vahvistuu, Lehikoinen lisää.