On helppo kokea olevansa avuton ilmastonmuutoksen edessä.
Uutisissa kerrotaan lukuisista maailmalla tapahtuvista ilmastokatastrofeista, joiden syntyyn uskotaan olevan syynä maapallon lämpenemisen. Monella ovat myös varmasti edelleen mielessä Australiaa ravisuttaneet maastopalot.
HuffPost jakoi 10 vinkkiä, joista jokaisen on mahdollista poimia omaan elämäänsä sopivia ja samalla pienentää omaa hiilijalanjälkeään.
Moni seuraavista vinkeistä on jo useaan kertaan mainittuja, mutta niistä täytyy muistuttaa niin kauan, että ne vihdoin ja viimein uppoavat tajuntaan. Kaikkia ei välttämättä ole mahdollista toteuttaa jokaisen ihmisen kohdalla. Esimerkiksi yksityisautoilu voi olla usealle suomalaiselle ainoa vaihtoehto liikkumisessa paikasta toiseen.
Vähennä lentämistä
Jos lennät, lisäät huomattavia määriä planeettaamme lämmittäviä kaasuja ilmakehään. Eikä se rajoitu vain kaukomatkoihin, vaan myös kotimaan lennot kuormittavat. The New York Times raportoi äskettäin, että yksi Yhdysvaltain sisäinen lento New Yorkista maan toiselle puolelle Kaliforniaan tuottaa 20 prosentin arvosta kasvihuonepäästöjä, kuin mitä yksityisauto päästää ilmoille vuodessa.
Ratkaisu lentomatkustamisen välttämiseksi on valita matkailu lähempänä kotia ja matkustaa junalla, bussilla tai perheautolla. Suomi on täynnä upeita kohteita ja kaupunkeja, joiden historia ja paikalliset tavat ovat tutustumisen arvoisia.
Läheltä kotiakin voi löytää kokemuksia, eikä joka vuosi tarvitse matkustaa maailman toiselle puolelle. Ekologisuuden lisäksi lähelle matkustaminen on yleensä myös halvempaa.
Jos lentämistä ei voi välttää, monet lentoyhtiöt tarjoavat tapoja korvata lentopäästöt pikkurahalla. Esimerkiksi Finnairilla matkustaja voi hyvittää lennon hiilidioksidipäästöt muutamalla eurolla. Rahat ohjataan päästövähennysprojektiin Mosambikissa. Jos ei muuta, niin teoriassa ele ainakin puhdistaa lentämisestä aiheutunutta huonoa omaatuntoa.
Älä käytä kertakäyttöistä muovia
Muovi suojaa tuotteita ja keventää painoa kuljetuksessa muihin vaihtoehtoihin verrattuna, mutta siihen muovin hyödyt oikeastaan loppuvatkin. Vuoden 2019 CIEL:in raportissa käytiin läpi muovin osuutta kasvihuonepäästöihin sen koko elinkaarella, ja ne olivat merkittäviä.
Muovin kierrätys ei yksin riitä, vaan sen turha ostaminen on myös syytä lopettaa. Vältä kertakäyttöisiä muovipakkauksia ja tuotteita, jotka on pakattu kertakäyttömuoviin.
Pidä kirjaa ja selvitä, kuinka paljon muovia käytät arjessa ja missä asioissa muovia voisit onnistua välttämään. Saatat yllättyä ja myös järkyttyä.
Suomessa muoviton elämä on kuitenkin helpompaa, kuin monessa muussa maassa. Ruokakaupassa hedelmiä ja vihanneksia voi ostaa ilman turhaa muovipakkausta tai pussia. Osta kestävä lasinen vesipullo, jotta sinun ei aina tarvitse ostaa uutta vesipulloa kaupasta, ja kanna mukana kestokassia, johon pakkaat ostoksesi. Suomessa on jo valtavasti vaihtoehtoja muoville, joten sen välttäminen ei ole millään tapaa mahdotonta.
Lue lisää: Aissa ja Jukka ottivat loparit ja lähtivät etsimään itseään maailman toiselle puolen – tekivät karun löydöksen: ”Meren alla se näkyy kaikista konkreettisimmin”
Syö lähiruokaa ja kasviksia
Lihaa runsaasti sisältävä ruokavalio on huonoksi ympäristölle. Lihaperäisen proteiinin tuottaminen on 10 kertaa fossiilisia polttoaineita kuluttavampaa kuin kasviperäisen proteiinin tuottaminen. Lisäksi lihan kuljetuksesta ja kylmäketjun ylläpidosta tulevat päästöt kuluttajan kauppakassiin asti ovat lihalla huomattavasti korkeampia kuin kasviksilla.
Pienillä ruokavalion muutoksilla voi olla isokin vaikutus, jos moni lähtee mukaan. Valitse lähellä kasvaneita kasviksia ja vihanneksia kauppakassiisi. Syö kotimaista kalaa ja juureksia samalla, kun vältät kaukana kasvatettua avokadoa ja riisiä.
Lue lisää: Syödäänkö teillä uunilohta? Täältä tulee edullinen ja proteiinipitoinen haastaja: "Ei tarvitse miettiä ruotojen poistamista"
Älä tilaa verkosta
Tavaroiden tilaaminen verkosta on helppoa, tiedetään. Pyri kuitenkin välttämään turhien ostosten tekoa verkosta, varsinkin jos tarvitsemasi tuote on helposti saatavissa kivijalkakaupasta.
Jos et voi välttää nettiostosten tekemistä, vältä seuraavan päivän pikalähetyksiä, jotka usein lennätetään luoksesi ja kasvattavat tuotteen hiilijalanjälkeä huomattavasti. Ja osta vain ne tuotteet, jotka tiedät pitäväsi.
Aina, kun tilaat verkosta tuotteen, ihminen joutuu nostamaan sen varaston hyllyltä, pakkaamaan, lähettämään ja kuljettamaan sen aina sinun kotiovellesi asti. Jokainen ketjussa mukana oleva ihminen on joutunut matkustamaan töihin ja olemaan osallisena omalta osaltaan päästöihin, jotka tuhoavat planeettaamme. Se on kuin dominoefektin lailla kasvava hyökyaalto, jonka voi välttää ostamalla mieluummin läheltä, kuin tilaamalla kaukaa.
Suosi joukkoliikennettä
Niin kuin aiemmin jo huomioitiin, jokainen suomalainen ei voi lopettaa yksityisautoilua. Ajatuksen tasolla voi kuitenkin leikitellä; entä jos kävelisi ne matkat, jotka on mahdollista kävellä, pyöräilisi aina kun se on mahdollista ja käyttäisi julkisia kulkuvälineitä, jos sellainen on paikkakunnallasi tarjolla?
Pyöräily ja kävely tarjoavat hyötyliikuntaa, ja esimerkiksi moniin kaupunkeihin rantautuneet sähköpotkulaudat ovat oiva keino taittaa lyhyitä matkoja.
Lue lisää: Tarvitaanko tulevaisuudessa enää omaa autoa? ”Diesel on tulevaisuuden tupakointi”
Lasten lukumäärä
Vaikka Suomessa kauhistellaan syntyvyyden laskua, totuus on, että ihmisten määrä kasvaa maailmalla vuosi vuodelta.
Tämä on ehkä kivuliain HuffPostin jakama vinkki. Jo vuonna 2009 tutkijat sanoivat lasten hankkimisen olevan yksi kamalimpia asioita, joita ympäristölle voi tehdä.
Suurperheestä unelmoivia kehotetaan harkitsemaan, voisiko kaksi lasta kuitenkin riittää. Myös adoptoimisen mahdollisuutta suositellaan harkitsemaan.
Kompostoi ja lajittele roskasi
Haaskaamme valtavia määriä ruokaa vuosittain. Suuri osa hukkaan heitetystä ruuasta päätyy kaatopaikalle. Joku voisi luulla, että biojäte maatuu kaatopaikalla, mutta se ei ole tehokas paikka kompostoitavan jätteen maatumiseen.
Biojäte on haitallista kaatopaikalla, koska hapettomissa olosuhteissa se mätänee ja tuottaa metaania, joka on maapalloa uhkaavan ilmaston lämpenemisen yksi syy. Kompostoimalla oikein metaania ei synny.
Metaani on toiseksi merkittävin ihmisen tuottama kasvihuonekaasu. Sen kasvihuonevaikutus on lyhyellä aikavälillä moninkymmenkertainen hiilidioksidiin verrattuna.
Kompostointi on loistava tapa vähentää hukkaan heittämistä. Tärkeintä on kuitenkin jätteiden oikeaoppinen lajittelu ja vastuunkanto omista roskista.
Pikamuoti on kestämätöntä
The World Bankin mukaan muotiteollisuuden osuus koko maailman hiilijalanjäljestä on 10 prosenttia. Vaatteiden tekemiseen on tyhjennetty järviä ja jokia, ja kokonaiset ekosysteemit ovat tuhoutuneet vaateteollisuuden takia. Katso vaikka kaappiisi, ja näet oman henkilökohtaisen panoksesi ongelmaan.
Ihmisten täytyy oppia käyttämään vaatteita useammin kuin kerran. Vältä halvalla massatuotettuja vaatteita, jotka kulahtavat nopeasti tai poistuvat muodista. Panosta laatuun ja ajattomuuteen.
Jos sormesi syyhyävät shoppailemaan, yritä ensin löytää haluamasi kirpputoreilta. Kirpputoreilta ostetut tuotteet saavat pidemmän eliniän kaapissasi, ja maksimoit vaatekappaleen potentiaalin.
Lue lisää: Tania päätti luopua shoppailusta vuodeksi – näin kävi: "Todellinen ongelma oli..."
Suosi videotapaamisia
Kuinka moni on joskus töissä osallistunut tapaamiseen, jonka olisi voinut hoitaa verkossa? Tai vielä parempaa, sähköpostitse? Verkossa käytävät palaverit säästävät osallistujilta ajan lisäksi myös vaivan matkustaa paikalle. Samalla luonto kiittää.
Avaa suusi ja aktivoidu
Jos jotkin yllä olevista kikoista ovat jo tuttuja, ja olet kokenut niiden olevan vaivattomia ja toimivia, kannattaa niitä suositella lähipiirillekin. Puskaradion ja läheisten kokemukset toimivat yleensä parhaimpina motivaattoreina muutokselle.
Lue lisää: Voiko vanhat vaatteet viedä vaateliikkeisiin hyvällä omatunnolla? Kuluttaja selvitti: Tänne tekstiilit ketjuliikkeiden kierrätyspisteistä päätyvät
Adidaksen suuri ympäristöteko: Lanseerasi ensimmäiset 100-prosenttisesti kierrätettävät lenkkarit
Lue kaikki lifestyle-aiheiset jutut!
Lähteet: HuffPost, Lassila & Tikanoja, Finnair, ilmasto-opas.fi, NASA, The New York Times, Center for international environmental law , The World Bank