41-vuotiasta tammelalaisnaista syytetään kolmen lapsensa tapon yrityksistä ja tuhotyöstä. Nainen sytytti perheen omakotitalon palamaan aikaisin aamulla 20. helmikuuta, kun perheen kolme alaikäistä lasta olivat nukkumassa huoneissaan. Perheenisä oli jo lähtenyt töihin. Tapausta käsiteltiin perjantaina Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa.
Lapsia edustanut asianajaja Elina Kiiski totesi eilisen oikeudenkäynnin päätteeksi, että kukaan salissa olleista ei pystynyt kuuntelemaan lasten hätäkeskuspuheluja kuivin silmin. Tallenteista kuului aito hätä, pelko ja hengenvaara tulipalon keskellä.
Asianajajan mukaan perheen 11- ja 13-vuotiaat lapset eivät vielä ymmärrä, mitä oma äiti yritti heille tehdä.
– Mun urani pahin hetki on ollut, kun tapasin 11-vuotiaan pojan kuulusteluissa ja kun hän kertoi, että äiti kävi siinä hänen huoneensa ovella tulipalon sytyttyä ja lähti siitä pois. Se kolahti mulle ja se tulee vielä kolahtamaan sille pojalle. Jos isoveljeä ei olisi ollut, nämä nuoremmat lapset eivät olisi enää heränneet aamuseitsemältä, Kiiski sanoi loppupuheenvuorossaan.
Äiti ei auttanut
Tulipalo syttyi perheen omakotitalossa Tammelassa maanantaina ennen puolta seitsemää. Ensimmäinen puhelu hätäkeskukseen tuli kello 6.25. Sen soitti äiti. Heti perään hätäkeskukseen soittivat lapset.
Yläkerrassa nukkunut 17-vuotias poika pelasti tulipalosta äitinsä ja käski nuorempia sisaruksiaan hyppäämään alas yläkerran parvekkeelta, jotta he pelastuvat.
– Jos ei isoveljeä olisi ollut rohkaisemassa heitä hyppäämään parvekkeelta, niin tämä juttu olisi aivan toisenlainen, Kiiski totesi.
Asianajaja ihmetteli syyttäjän tavoin, miksi nainen ei vain voinut yrittää surmata itsensä, vaan hän sytytti tulipalon lasten ollessa sisällä nukkumassa.
– Lasten kuolema on ollut varsin todennäköinen seuraus tässä teossa. Lapset ovat itse havahtuneet tulipaloon ja päässeet kaikista esteistä huolimatta itse pelastautumaan talosta. Miksi pitää viedä lapsetkin, kun voisi ottaa vain oman henkensä niin monin muin tavoin? kihlakunnansyyttäjä Hanna Kankaala kysyi.
– Miksi ei tee mitään lapsia pelastaakseen? Miksi soittaa hätäkeskukseen vasta, kun palo on jo kunnolla käynnissä ja kun tietää, että pelastuslaitoksella kestää tulla paikan päälle?
Miksi hän avasi pienen pojan oven, jolloin savukaasut leviävät sinne huoneeseen vielä nopeammin? Kiiski ihmetteli.
Vastauksia noihin kysymyksiin ei oikeudenkäynnissä saatu, sillä nainen ei halunnut tulla lainkaan kuulluksi. Hän istui koko päivän oikeussalissa hiljaa.
Nainen on myöntänyt sytyttäneensä tulipalon, mutta hän kiistää syytteet ja sen, että olisi halunnut surmata lapsensa.
Syyttäjä ja lasten asianajaja korostivat kuitenkin loppulausunnoissaan, että äiti ei tehnyt mitään lastensa pelastamiseksi tulipalosta.
– Hän jäi palon sytytettyään odottamaan olohuoneeseen. Hän ei herättänyt lapsia tai yrittänyt auttaa heitä ulos talosta, Kankaala huomautti.
Vanhin menetti jo äitinsä
Lasten asianajaja kertoi oikeudessa, että perheen vanhin lapsi, äitinsä tulipalosta pelastanut 17-vuotias poika ei enää edes halua tavata äitiään. Poika oli perjantaina paikalla oikeudessa, mutta hän ei kertaakaan katsonut äitiään päin.
– Pojalla ei ole enää äitiä eikä hän ole halunnut äitiään tavata. Poika sanoi sen täällä, että äidin tarkoitus oli viedä heidät lapset mukanaan. Tässä oli nimenomaan tarkoitus tehdä laajennettu itsemurha. Lapsille on seurannut tästä paljon kärsimystä. Heillä on ollut äitiin läheiset ja hyvät suhteet ja he ovat luottaneet äitiinsä täysin.
Kiiski uskoo nuorempien lasten ymmärtävän myöhemmin saman kuin isoveli.
– Pienet eivät onneksi vielä ymmärrä, mitä tässä on yritetty tehdä. Toistaiseksi he ovat halunneet äitiään tavata, mutta jossain vaiheessa heille tulee ymmärrys tästä. Kun pienin poika aikanaan tajuaa, että äiti avasi hänen huoneensa oven, se tulee olemaan kova paikka. Tästä aiheutuu heille suurta kärsimystä.
Asianajaja vaati oikeudessa nuorimmalle lapselle 6000 euroa kärsimyskorvauksia, koska poika mursi jalkansa hypätessään parvekkeelta. Kahdelle vanhemmalle lapselle vaaditaan 4000 euroa korvauksia.
– Mikään raha ei korvaa sitä, jos oma äiti yrittää tappaa, mutta tämä on lainsäädäntömme ja olemme päätyneet vaatimaan tätä korkeinta summaa, Kiiski sanoi.
Esitutkinnassa kävi ilmi, että naisen motiivi tulipalon sytyttämiselle olivat suuret taloudelliset vaikeudet ja avio-ongelmat.
Oikeudessa selvisi, että perheen isä ei ollut lainkaan tietoinen perheen huonosta taloustilanteesta.
Aviomies oli paikalla salissa, ja hän loi välillä pitkiä ja kireitä katseita naista kohti.
– Tapahtumat ovat jättäneet häneen syvät jäljet ja vaikeuttanut hänen elämäänsä monilla tavoin, miehen asianajaja totesi.
Nainen vaati vapauttamista
Syyttäjä vaatii naiselle vähintään seitsemän vuoden vankeusrangaistusta kolmesta tapon yrityksestä ja tuhotyöstä. Syyttäjän mukaan vaihtoehtoinen syyte tuhotyölle on törkeä vahingonteko.
Syyttäjä totesi oikeudenkäynnissä katsovansa, että naisen tarkoitus oli tappaa lapsensa tulipalossa.
Nainen aiheutti tulipalolla noin 270 000 euron vahingot.
Puolustuksen mukaan naisen tarkoitus oli tappaa vain itsensä, eikä nainen ymmärtänyt siinä tilassa, että lapsetkin ovat talossa. Naisen asianajaja Jenna Järnstedt myös huomautti, että äiti itse soitti ensimmäisenä hätäkeskukseen ja kyseli palomiehiltä lasten voinnista.
Puolustus vaati oikeudenkäynnin päätteeksi naisen vapauttamista vankilasta, mutta siihen oikeus ei suostunut. Oikeus antaa 27. kesäkuuta asiassa tuomion tai välituomion, jos se päättää passittaa naisen mielentilatutkimukseen. Nainen itse vastustaa mielentilatutkimusta.