Pilotin rahoitusesitys, 10 miljoonaa euroa, on murto-osa aikuiskoulutustuen kustannuksista.
Hallitus on julkistanut hankkeen, jolla korvataan lakkautettua aikuiskoulutustukea. Hallituksen kuoppaamaan aikuiskoulutustukeen verrattuna kyse on varsin erityyppisestä tuesta kouluttautumiseen.
Pilotointi- ja kehittämishankkeeseen esitetään ensi vuodelle kymmenen miljoonaa euroa. Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen on arvioitu vähentävän julkisia menoja 175 miljoonalla eurolla vuodessa.
Hankkeen toteuttamisesta vastaavan Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen johtajan Kirsi Heinivirran mukaan kyse on siitä, että jatkossa työikäisten oppimisen täytyy tapahtua pääasiassa työn ohessa.
Pilottihanke keskittyy sellaisiin työvoimapula-alojen koulutuksiin, joihin sisältyy pakollista harjoittelua tai muuta opiskelua, joka edellyttää poissaoloa työstä. Suunnitelman mukaan pilotoinnin piiriin tulisi ensi vuonna vajaat 2 000 opiskelijaa sairaanhoitajan, lähihoitajan, sosionomin, varhaiskasvatuksen opettajan ja erityisopettajan koulutuksissa.
Tarkoitus on helpottaa työn ja opintojen yhteensovittamista.
– Pyritään siihen, että työnantajat entistä enemmän mahdollistavat opiskelun työn ohessa työaikana, kertoo Heinivirta STT:lle.
Korvauksia työnantajalle
Rahoitus myönnetään kokonaan korkeakouluille ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Koulutuksen toteuttajat maksavat osan rahoituksesta eteenpäin korvauksena työnantajalle.
Työnantajalle korvattaisiin osittain niitä järjestelyjä, joita työnantajan täytyy tehdä esimerkiksi pakollisten työharjoittelujaksojen vuoksi. Suuruusluokaltaan tuki voisi olla esimerkiksi 200 euroa opiskelijaa kohden 15 kuukauden ajan.
– Tämä ei ole suoraan palkkakustannusten korvausta, vaan ylipäätänsä niitä järjestelyjä korvataan, mitä työpaikalla sitten tehdään.
Opiskelu työn ohessa voisi siis toimia tilanteessa, jossa työntekijän kouluttautuminen hyödyttää myös työnantajaa. Käytännössä tuki voisi toimia, jos esimerkiksi hoitoalalla jo työskentelevä haluaa hankkia uuden pätevyyden.
Hanke toteutetaan vuosina 2025–2026. Tarkoitus on saada aikaan pysyviä käytäntöjä.