Kiristynyt taloustilanne ja lapsiperheille tarjottujen tukitoimien heikkeneminen kuormittavat eniten ruuhkavuosia eläviä suomalaisia. Aiemmin suurimmaksi kuormitustekijäksi koettiin pienten lasten hoitaminen.
Ruuhkavuosia elävät suomalaiset kokevat taloudellisten huolien aiheuttavan arkeensa eniten kuormittavuutta, selviää Mehiläisen työelämätutkimuksesta.
Aiemmin ruuhkavuosia eläneet kokivat jälkikäteen arvioituna suurimmaksi kuormitustekijäksi pienistä lapsista huolehtimisen. Taloudelliset huolet jäivät sijalle 5.
Lue myös: Huolestuttava tutkimustulos suomalaisesta työelämästä: "Kohtaamiset vastaanotolla kertovat karua todellisuutta"
Taloudelliset huolet nousivat arjen kuormittavuustekijöistä kärkisijoille kaikissa tutkimuksen ikäryhmissä.
Taloushuolien lisäksi 18–30-vuotiaiden ryhmässä arjen kuormitusta ja kiirettä lisäsivät työuupumus, masennus ja muut mielenterveyshaasteet. Näin vastasi 50 prosenttia ikäryhmään kuuluneista.
31–55-vuotiaat puolestaan mainitsivat toiseksi kuormittavuutta lisääväksi tekijäksi pienistä lapsista huolehtimisen ja 56–65-vuotiaat vaativan työn sekä ikääntyneistä vanhemmista huolehtimisen.
– Moni ruuhkavuosia elävä on tilanteessa, jossa on vastuussa kahden sukupolven hoitamisesta: ikääntyvien vanhempiensa ja lastensa, huomauttaa vastaava työterveyspsykologi Marianne Oksanen, Mehiläisen Työelämäpalveluista.
Oksanen kuitenkin huomauttaa, etteivät ruuhkavuodet viittaa vain tilanteeseen, jossa perheessä on lapsia. Ruuhkavuosia voivat aiheuttaa esimerkiksi myös elämäntilanteen muutokset ja kriisit.
Lue myös: "Pumppaan rinnat tyhjiksi wc-tiloissa" – äidit palaavat työelämään yhä nopeammin, mutta miten imetysmyönteisyys toteutuu työpaikoilla?
Taloushuolet heikentävät hyvinvointia
Taloushuolten lisääntymisen taustalla on Mehiläisen asiantuntijoiden mukaan yleinen kustannusten nousu, joka lisää arkeen käytännön tasolla kuormitusta ja aikatauluhaasteita. Lisäksi rahahuolet aiheuttavat huolta ja stressiä.
Viime vuosina myös lapsiperheille suunnattuja tukitoimia on heikennetty.
– Taloudelliset huolet voivat vaikuttaa esimerkiksi niin, ettei arjen tueksi voida hyödyntää vaikkapa työajan lyhennystä tai erilaisia palveluita, kuten kotisiivousta. Opiskelun ohella joudutaan mahdollisesti tekemään enemmän töitä, Oksanen kertoo.
– Ruuhkavuodet tuovat myös uudenlaisia kuluja arkeen, kuten lastenhoito- ja harrastuskuluja, tarpeen isommalle asunnolle tai esimerkiksi vanhempien hoitopalvelukulut.
Lue myös: Toimitko sinäkin näin töissä? Kuusi merkkiä, jotka voivat kieliä ahdistuksesta
Ruuhkavuoden kielteiset vaikutukset osuvat vapaa-aikaan, töissä sinnitellään
Työntekijät kokevat, että ruuhkavuodet vaikuttavat erityisesti vapaa-aikaan. Isoin koettu kielteinen vaikutus on, ettei omasta hyvinvoinnista pystytä huolehtimaan kunnolla.
– Tämä näkyy myös pitkissä sairauspoissaoloissa, sillä tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveysongelmat ovat aiheuttaneet niitä eniten viime vuosien aikana, Oksanen huomauttaa.
Moni kokee työn vievän suurimman osan ajastaan ja kokee silti myös töissä riittämättömyyden tunnetta.
– Herättelevää oli, kun eräässä keskustelussa työntekijät ihmettelivät minulle, pitäisikö työpäivän jälkeen olla vielä toimintatarmoa.
Oksanen korostaa, että toimintatarmoa tulisi riittää vielä työpäivän jälkeenkin, mutta tämä ei toteudu, jos töissä antaa koko ajan 110 prosenttia itsestään.
– Työpäivissä tulisi olla huokoisuutta ja palauttavia taukoja. Ei riitä, että itsestään pitää huolta työajan ulkopuolella, myös töissä täytyy olla mahdollisuus siihen, Oksanen sanoo.
Lue myös: Pitääkö aikuisenakin olla yksi kuumeeton päivä kotona sairastelun jälkeen?
Työelämä on muuttunut vaativammaksi, näin siihen tulisi vastata
Mehiläisen työelämäpalvelujen johtavan työterveyspsykologin Suvi Suortamon mukaan on pohdittava, mitoitetaanko Suomessa työ edelleen samalla tavalla kuin 20 vuotta sitten, sillä työ on muuttunut paljon vaativammaksi.
– Työn painopiste on muuttunut yhä enemmän aivotyöksi, eivätkä aivot kestä loputonta puskemista, Suortamo sanoo.
Suortamo ja Oksanen huomauttavat, ettei nykyinen työtahti ja työelämän vaativuus ole kestävällä pohjalla, sillä vasta työuransa alussa olevat nuoret aikuiset arvioivat, että joutuvat jäämään pois työelämästä 14 vuotta ennen eläkeikää. Vuodesta 2023 arvio on noussut kolmella vuodella.
Kaikkiaan 44 prosenttia suomalaisista haluaa jäädä pois omasta tahdostaan työelämästä ennen eläkeikää.
– Yhteiskunta ei kestä tilannetta, jossa iso osa ihmisistä pohtii, että hyppää pois työelämästä vuosia aiemmin kuin eläkeikä alkaa, Suortamo huokaa.
– Jos työssä on ongelma, ei sitä voi korjata vain yksilöä hoitamalla, Oksanen painottaa.
Katso myös video: Onko psykoterapia vain rikkaiden "huvia"? Näin paljon se maksaa
1:30
Voiko pienituloinen päästä Kelan kuntoutuspsykoterapiaan, vaikka sen omavastuu maksaa 20–50 euroa kerralta? Mielenterveyden keskusliiton sosiaalityön asiantuntija Riikka Mettälä vastaa.