Helsingin hovioikeus päätti, että pienen vauvansa vakavasta pahoinpitelystä tuomittu äiti määrätäänkin mielentilatutkimukseen.
Äitiä ei oltu määrätty mielentilatutkimukseen ennen käräjäoikeuden käsittelyä ja hänet tuomittiin törkeistä pahoinpitelyistä yli kolmen vuoden ehdottomaan vankeuteen. Uhrina oli hänen oma, vasta noin muutamien viikkojen tai kuukausien ikäinen poikavauvansa.
Nainen on vaatinut syytteiden hylkäämistä. Lapsen vammat ovat riidattomat, mutta nainen vetoaa siihen, ettei ole pystytty selvittämään, kuka lapsen vammat on aiheuttanut. Nainen on myöntänyt vahingossa pudottaneensa lapsen sylistään, jolloin lapsi löi päänsä voimalla pöydän reunaan.
Nainen oli vaatinut mielentilansa tutkimista ennen hovioikeuden pääkäsittelyä. Nainen oli käräjäoikeudessa vastustanut mielentilatutkimuksen suorittamista, kun syyttäjä oli sitä pyytänyt. Käräjäoikeus päätti, ettei katso mielentilan selvittämistä tarpeelliseksi.
Hovioikeudelle toimitetussa vaatimuksessa nainen kertoo, ettei ollut tuolloin ymmärtänyt mielentilatutkimuksen merkitystä. Saamansa tuomion jälkeen naisen tilanne muuttui ja hän haluaakin mielentilatutkimukseen.
3:02
Näistä syistä tehdään mielentilatutkimus: Mitä tutkimuksella haetaan ja miten se voi vaikuttaa tuomioon?
Lue myös: Ullanlinnan murhaajapsykiatri valitti tuomiosta – haluaa taas mielentilatutkimukseen
Naisen ymmärryskykyä epäiltiin useasti
Vaatimuksessa sanotaan, että naisen kognitiiviset taidot olisivat puutteelliset ja hänellä olisi ongelmia itseilmaisussa ja ulkopuolisiin ihmisiin luottamisessa. Hänen kerrotaan myös olleen lapsen syntymän jälkeen väsynyt, kuormittunut ja ahdistunut.
Syyttäjä ja teon uhriksi joutuneen lapsen edunvalvojan sijainen eivät vastustaneet vaatimusta. He pitivät hyvänä, että naisen mielentilatutkimus tehtäisiin ennen hovioikeuden pääkäsittelyä.
Käräjäoikeuskin oli tuomiossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että neuvola oli ollut huolestunut äidin ymmärryskyvystä monimutkaisten asioiden suhteen. Käräjäoikeus oli myös päätellyt naista kuultaessa, että tämä ei aina ymmärtänyt hänelle esitettyjä kysymyksiä.
Lapseen kohdistuneita tekoja kuvaillaan poikkeuksellisiksi. Sen vuoksi Helsingin hovioikeuskin katsoi, että naisen mielentila on perusteltua ja tutkimisen tarve asian käsittelyn tässä vaiheessa on selvää.
Lue myös: Oikeus: Äiti näännytti poikavauvansa tahallisesti nälkään – uskoi pahan hengen vallanneen vauvansa
Hengenvaaralliset vammat saanut lapsi pelastui sairaalassa
Käräjäoikeuden tuomiossa todetaan, että lapseen oli kohdistettu Espoossa syksyllä 2023 erityisen raakaa ja julmaa toistuvaa väkivaltaa, jonka seurauksella lapsi oli hengenvaarallisessa tilassa.
Lasta oli puristettu, lyöty ja tämän päähän oli kohdistettu voimakkaita iskuja.
Lapsen henki pelastui tuomion mukaan sen vuoksi, että lapsen äiti, jonka katsottiin tuomiossa kohdistaneen lapseen vakavimman väkivallan, oli vienyt lapsen sairaalaan vauvan pään turvottua.
Vauva toimitettiin kiireelliseen hätäleikkaukseen ja teho-osastolle hoitoon. Lapsella kerrotaan murtuneen useita luita eri puolilla kehoa, kuten kyljissä ja kallossa. Tälle aiheutui myös keskivaikea tai vakava aivovamma. Vanhemmat olivat selittäneet vammoja onnettomuuksilla, mitä oikeus piti epäuskottavana.
Avun hakemisen vuoksi naisen syytteet murhan yrityksestä kaatuivat.
Lapsen äiti, joka nyt määrättiin mielentilatutkimukseen, sai käräjillä 3 vuoden 10 kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen törkeistä pahoinpitelyistä. Lapsen isä sai 2 vuoden 6 kuukauden tuomion.
Lisäksi heidät määrättiin maksamaan lapselle korvauksia toistakymmentä tuhatta euroa.
Asiaa olisi määrä käsitellä hovioikeudessa ensi keväänä.
8:50
Mitä mielentilatutkimuksessa tehdään?