Naisen vankeusrangaistus lyheni korkeimmassa oikeudessa.
Korkein oikeus (KKO) antoi tiistaina ratkaisunsa jutussa, jossa porilaispariskunta oli tuomittu pitkäkestoisista ja törkeistä lapseen kohdistuneista seksuaali- ja väkivaltarikoksista.
Rikokset kestivät keväästä 2017 kesään 2021 eli yli neljä vuotta. Vaasan hovioikeus oli tuominnut kolmekymppisen pariskunnan muun muassa törkeästä lapsenraiskauksesta, törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä vapaudenriistosta. Käräjäoikeuden aiemmin antaman julkisen selosteen mukaan mies oli esimerkiksi ollut yhdynnässä lapseen ja lapsi oli pakotettu mukaan pariskunnan seksuaaliseen kanssakäymiseen.
Lue myös: Porilaispariskunta hyväksikäytti ja raiskasi lasta vuosien ajan – hovioikeuden mukaan nainen olikin syyntakeinen
Käräjäoikeus oli arvioinut miehen ja naisen kummankin olleen tekohetkellä alentuneesti syyntakeisia. Mies sai käräjillä 11 vuoden ja kolmen kuukauden vankeusrangaistuksen, ja nainen tuomittiin 9,5 vuoden vankeuteen.
Hovioikeus arvioi naisen tilannetta toisin. Hovioikeus katsoi, että nainen oli tekojen aikaan syyntakeinen ja korotti naisen rangaistuksen 10 vuoteen vankeutta. Samalla hovioikeus lyhensi miehen rangaistuksen 10 vuoteen vankeutta.
Hovituomion jälkeen asia eteni vielä korkeimman oikeuden puntaroitavaksi. KKO:n arviointi koski naisen syyntakeisuutta.
Tiistaina antamassaan tuomiossa KKO katsoi, että nainen oli sittenkin tekojen aikaan alentuneesti syyntakeinen. KKO lievensi naisen rangaistuksen 8,5 vuoteen vankeutta.
Lue myös: Porilaispariskunta hyväksikäytti ja raiskasi lasta vuosien ajan – miehelle yli 11 vuotta vankeutta, naiselle yli yhdeksän
Kyky säädellä käyttäytymistä oli alentunut
KKO:n mukaan naisella oli rikosten tekoaikaan ollut mielenterveyden häiriö.
Mielentilatutkimuksen perusteella nainen oli ymmärtänyt tekojensa luonteen ja oikeudenvastaisuuden. KKO kuitenkin katsoi, että naisen persoonallisuushäiriö yhdistettynä hänen tavanomaista matalampiin kognitiivisiin kykyihinsä oli alentanut selvästi hänen kykyään itsenäiseen tahdonmuodostukseen tekoaikana.
KKO:n mukaan naisen tekemät rikokset ja niitä koskeva tahdonmuodostus tapahtuivat olosuhteissa, joissa samoista teoista tuomitulla miehellä oli olennainen vaikutus naisen toimintaan ja sen ohjaamiseen. KKO katsoi, että naisen kyky säädellä käyttäytymistään oli tekohetkellä merkittävästi alentunut.
STT ei julkaise tuomittujen nimiä, koska he olivat tekojen aikaan alentuneesti syyntakeisia ja koska julkaiseminen voisi loukata uhrin yksityisyyttä.