Suomen talouden pohjakosketus on jo takana, mutta uusia ikäviä uutisia saadaan kuulla jatkossakin, totesi Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju MTV:n Kymmenen Uutisissa.
Kangasharjun mukaan kriisin alkuvaiheessa otettiin käyttöön massalomautukset ja kriisin jatkuessa tulevat irtisanomisuutiset.
– Se mitä ei vielä olla kuultu, on konkurssien määrän kasvu, mutta sekin on vielä tulossa. Se ei silti tarkoita, että kriisi olisi pahenemassa vaan se kuuluu vain kriisin luonteeseen.
Irtisanomisista ja yt-neuvotteluista ovat ilmoittaneet viime päivinä muun muassa Finnair, Swissport, UPM ja Fazer.
Lue myös: Eeva Lehtimäen kommentti: Pitääkö olla huolissaan vai kauhuissaan? Syksyn ensimmäiset isot yt-uutiset ovat myrkkyä hallitukselle
Kangasharjun mukaan vientiteollisuudesta kuuluu nyt monenlaisia viestejä. Osalla yrityksistä tilanne on hänen mukaansa todella surkea, mutta osa yhtiöstä kokee selviävänsä vuodesta ihan hyvin.
– Kiinassa on nyt hyvä meno ja USA:ssa tapausten määrä on laskussa. Vaikka Euroopassa on toinen aalto, niin taloudellinen aktiviteetti palailee ja uskon, että mennään pikkuhiljaa parempaan suuntaan.
Tiukkoja terveisiä hallitukselle
Hallituksen budjettineuvottelut alkavat reilun parin viikon päästä. Aki Kangasharjun mukaan kilpailukyvystä huolehtiminen on nyt kaiken A ja O.
Kangasharjun mielestä kilpailukyky on huono, minkä investointien määrä osoittaa.
– Suomeen on investoitu kymmenen vuotta paljon vähemmän kuin kilpailijamaihin. Meillä on krooninen investointipula eikä ole kasvun näkymiä, joten ei uskalleta investoida.
Lue myös: Surun päivä paperityöläisille – UPM-johtajan mukaan Kaipolan tehdas oli "kustannuskilpailukyvyttömin", työntekijöille sulkemispäätös oli pommi: "Muutama saunakalja ja lauteilla mietin, mitä tehdä"
Hallitukselta Kangasharju perää tiukkoja työllisyystoimia, kuten työttömyysturvan ehtojen kiristämistä sekä eläkeputken poistamista.
– Putken poistaminen ja työttömyysturvan ehtojen kiristäminen tavalla tai toisella ovat ehkä työvoimapolitiikan vaikuttavimpia keinoja.
Kangasharju lopettaisi myös julkisen palkkatuen ja siirtäisi siihen kuluvat varat te-keskusten lisäresursseihin ja työnhaun neuvontaan sekä muihin palveluihin.
– Täytyy kuitenkin muistaa kilpailukyky, sillä jos siitä ei pidetä huolta, mikään työvoimapoliittinen toimi ei pelasta.