Finnair kertoi tällä viikolla vähentävänsä tuhat henkilöä, UPM 450 henkilöä Kaipolan tehtaan sulkemisen myötä. Ovatko suuren mittakaavan potku-uutiset vasta alkusoittoa?
Katso Pöllöraadin keskustelu aiheesta yllä olevalta videolta.
Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen sanoo pelkäävänsä huonojen uutisten olevan vasta alkua. Kun isot yritykset vähentävät työvoimaansa ja toimintojaan, niin se vaikuttaa rajusti myös niiden yhteistyökumppaneihin.
– Laskin kerrannaisvaikutuksina 3 000 (työpaikkaa) yhdessä viikossa. Se on kyllä aika paljon, Kemppainen sanoo.
– Pelkään että on alkusoittoa, muttei kannata liian kriittisesti suhtautua. Katsotaan viikko kerrallaan.
Lue myös: Entinen ministeri Jari Lindström Kaipolan tehtaan kohtalosta: "Tämä on todella lyhytjänteistä"
"Ilman muuta talouskriisi jatkuu"
Myös KULTA ry:n pääsihteeri, entinen kansanedustaja Rosa Meriläinen on samoilla linjoilla
– Ilman muuta talouskriisi jatkuu. Nämä koronan heijastumat alkavat vasta näkyä joillakin aloilla alihankintaketjuissa. Sekä tuille että mahdollisesti uusille tukimuodoillekin on ehkä tarvetta, mutta varsinkin elvytykselle. Ei sitä EU:n suurta hillopurkkia ole turhaan tehty.
"Ei sitä EU:n suurta hillopurkkia ole turhaan tehty."– Rosa Meriläinen |
MTV Uutisten politiikan toimittaja Ossi Rajala toivoo, ettei tämän mittaluokan uutisia enää saataisi. Lento- ja paperiala ovat ovat tilanteen odotettuja uhreja.
– Jos korona johonkin niin Finnairiin iskee. Ja paperitehtaat ovat vuosikausia olleet vähenemässä. Toivottavasti enää todella isoja yt-uutisia ei enää nähtäisi, Rajala sanoo.
Lue myös: Mitkä työpaikat ovat vaarassa, kun syksy koittaa? MTV Uutiset selvitti
Perutut tapahtumat aiheuttavat työttömyyttä
Merkittävä talousiskun kovuuteen vaikuttava tekijä on se, millaisia rajoitustoimia Suomessa syksyllä nähdään.
Meriläinen sanoo, että terveysturvallisuus on tietysti se kaikkein tärkein asia Suomen koronaepidemian aikana.
– Mutta sellaisia rajoituksia ei tule tehdä, jotka eivät ole täysin perusteltuja. Heti kun niitä on mahdollisesti avata turvallisesti, niin täytyy näin tehdä.
Rajoituksilla on suora vaikutus tiettyjen alojen työllisyyteen.
– Tapahtumia tämä maa tarvitsee. Ne tuottavat työtä, ne tuottavat toimeentuloa ja verotuloa, komppaa Kemppainen.
– Kyse on kymmenistätuhansista työpaikoista, Meriläinen muistuttaa.
Mitkä rajoitukset ovat kohtuullisia?
Kukaan ei tiedä, kuinka kauan suomalaiset joutuvat korona-aikaa elämään. Kemppaisen mukaan tämä pitäisi ottaa huomioon, jottei rajoitusten huonot vaikutukset olisi kohtuuttomia.
– Tämä kun jatkuu tällaisena, niin joka toisella suomalaisella on kahden viikon välein yskä ja toisella nuha ja kurkku kipeä. En tiedä pystymmekö pitämään tällaista ohjeistusta ja ohjeistuksen mukaista elämää käynnissä, niin kuin moni olettaa. Mikä on suhteellisesti harkittavissa ja kohtuullista, sitä hallituskin varmaan pohtii huomattavan usein, Kemppainen sanoo.
Rajala huomauttaa, ettei matkustusrajoituksia kuitenkaan kannata täysin poistaa.
– Sitten tänne tulee lisää koronatapauksia lisää yt-neuvotteluja, jos tautitilanne on paha pitkään.