Kriisipäivystyksessä ei hiljennytä edes jouluna. Päivystäjät ovat valmiudessa vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä. Akuutit kriisitilanteet, onnettomuudet, rikokset ja tulipalot työllistävät kriisipäivystystä, ja ennalta on mahdotonta arvioida, miten kiireiseksi vaikkapa joulunpyhät muodostuvat.
Puhelin soi aamulla. Soittaja on poliisi. Poliisipartio on naisen luona, jonka mies on kuollut täysin yllättäen hetkeä aiemmin. Poliisit ovat vieneet kuolinviestin naiselle ja tarjonneet samalla kriisiavun mahdollisuutta.
Kriisityöntekijät Helsingin Siltasaaressa ovat valmiita lähtemään naisen luo vaikka heti, mutta hän ei tarvitse apua niin kiireellisesti. Läheinen perheenjäsen on jo naisen luona, joten riittää, että kriisityöntekijät tulevat käymään seuraavana päivänä.
Valmistaudu Linnan juhliin ja seuraa juhlahumua erikoislähetyksissä
Klo 17–19 Valmiina Linnan juhliin -erikoislähetys Katri Utulan ja Katja Lintusen juontamana.
Klo 19–22 Juhlatunnelmaa ja mielenkiintoisia vieraita suorana Presidentinlinnasta.
Lähetyksiä voi seurata suorana MTV Uutisten verkkosivuilla ja Katsomossa itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.
Näin alkoi eräs joulukuinen aamu Helsingin kriisipäivystyksessä. Hyvin tyypillisellä tavalla, sillä kuolemat ovat kriisipäivystyksessä arkipäivää.
– Äkilliset kuolemat ovat yleisin syy ottaa yhteyttä meihin. Niihin kuuluvat itsemurhat ja muut yllättävät kuolemat, kuten onnettomuudet, tapaturmat ja henkirikokset, johtava kriisityöntekijä Annika Manninen Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystyksestä kertoo.
– Niissä tilanteissa, joissa meihin otetaan yhteyttä, ihmisen sen hetkinen elämä on mullistunut kenties ihan päälaelleen. Ihmiset eivät kovin matalalla kynnyksellä lähde soittamaan itselleen kriisiapua, joten hätä on suuri, kun meihin otetaan yhteyttä, johtava kriisityöntekijä Riikka Hämäläinen Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystyksestä kuvailee.
Lue myös: Porvoossa kriisiapua perhetragedian järkyttämille: "Ajatusten kanssa ei kannata jäädä yksin"
Poliisi vahvistaa MTV Uutisille: Perheen isä kuoli aamulla kolarissa Helsingissä – äiti ja lapsi löytyivät kuolleina asunnosta Porvoossa
Akuuttia apua
Kriisipäivystys antaa akuuttia apua äkillisissä kriisitilanteissa. Vuodesta 2015 saakka kriisiapu on ollut lakisääteistä.
Helsingin kriisiapu auttaa nimenomaan helsinkiläisiä ja Helsingissä oleskelevia, myös esimerkiksi ulkomaalaisia, jos heille matkansa aikana tapahtuu jotain traumaattista.
– Joskus esimerkiksi Helsingin suuriin sairaaloihin tuodaan tehohoitoon toiselta paikkakunnalta vakavasti loukkaantunut ihminen ja hänen omaisensa tulevat perässä. Me voimme auttaa läheisiä sairaalassa. Olemme aika paljon Meilahdessa ja Töölössä teholla, Manninen kertoo.
Akuutteja kriisitilanteita voivat olla esimerkiksi läheisen äkillinen kuolema, väkivaltatilanteet, vakava vammautuminen tai sairastuminen ja tulipalo sekä erilaiset onnettomuustilanteet.
– Meidän asiakkaamme ovat kaiken ikäisiä vauvasta vaariin. Tapaamme näitä ihmisiä heidän kotonaan, meidän toimistollamme ja varsinaisilla tapahtumapaikoilla sairaaloiden lisäksi, hän luettelee.
Lue myös: Alakoululainen löydettiin kuolleena Oulusta, asia koskettaa noin 400 henkilöä: "Pyrimme tukemaan lapsia ja nuoria kaikin keinoin"
Päivystäjät liikkuvat aina työparina
Kriisipäivystys on auki vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä. Päivystäjiä on aina töissä vähintään kaksi. Päivystäjät myös lähtevät keikoille aina työparina – jo turvallisuuden takia.
Akuutti kriisiapu on lyhytkestoista auttamista.
Akuutissa tilanteessa kriisityöntekijät varmistavat, että ihminen pärjää ja tilanne on turvattu. Vasta toisella tapaamisella muutaman päivän päästä pidetään varsinainen kriisi-istunto.
– Silloin sokin oireet ovat vähän loiventuneet ja ihminen pystyy ehkä hieman jo käymään tapahtunutta läpi, Manninen kertoo.
Kaiken kaikkiaan kriisityöntekijät tapaavat asiakkaita noin 1-5 kertaa. Lisäksi asiakkaille annetaan puhelimessa kriisiapua ja arvioidaan jatkohoidon tarvetta. Joidenkin tilannetta saatetaan seurata puheluilla useamman kuukauden tai jopa vuoden ajan.
Työntekijät seuraavat myös tarkasti sitä, kehittyykö asiakkaalle posttraumaattinen stressihäiriö.
– Kriisiapu on täysin vapaaehtoista eikä sitä voi antaa väkisin kenellekään. Moni sitä kuitenkin haluaa, Manninen kertoo.
Lue myös: Poliisia ammuttiin Hämeenlinnassa, myös sosiaalityöntekijät vaarassa – "Vakavin läheltä piti -tilanne"
Viranomaiset ottavat usein yhteyttä
Kriisipäivystykseen ei voi kävellä sisälle noin vaan. Vaikka hätä yllättäisi yöllä, on soitettava ensin. Usein yhteydenotto tulee kuitenkin viranomaisilta, kuten poliisilta, pelastuslaitokselta, hätäkeskuksesta tai sosiaalitoimesta.
Kriisipäivystyksessä on käytössä viranomaispuhelin Virve, jonka kautta päivystäjät saavat suoraan hälytykset esimerkiksi tulipaloista ja suuremmista onnettomuuksista.
– Virven kautta tulevat hälytykset ovat maalla, merellä, ilmassa ja maan alla tapahtuneita tapahtumia, joihin tarvitaan kriisipäivystystä paikalle, Hämäläinen kertoo.
Viranomaisten Virve-puhelin hälyttää tietyllä koodilla ilmoituksen kriisipäivystykseen.
– Reagoimme aina ilmoitukseen ja otamme ensin yhteyttä puhelimitse. Kun pelastuslaitos tekee meille hälytyksen, soitamme 20 minuutin kuluttua ja kysymme, mikä siellä paikalla on tilanne, Manninen sanoo.
Tulipalopaikoille kriisipäivystys menee usein paikan päälle, kun sammutus- ja pelastustyöt on saatu ensin alkuun.
Lue myös: Vantaan turmarannalla työvuorossa olleille uimavalvojille tarjotaan kriisiapua – "Tämä oli kova paukku myös heille"
Äidin hukkuminen ei hiljentänyt turmarantaa, mutta herätti huolta uimareissa – "Vaikka lampi on pieni, se syvenee todella jyrkästi"
Itsemurhat näkyvät kriisityössä
Kriisipäivystykseen tulee myös paljon puheluja, jotka eivät sinne kuulu. On perheongelmia, yksinäisyyttä, mielenterveysongelmia.
– Me hoidamme aika graaveja juttuja. Itsemurhat näkyvät työssämme paljon. Ihminen saattaa itse soittaa, että hän harkitsee itsemurhaa. Välillä otamme yhteyttä soiton vuoksi suoraan hätäkeskukseen. Toisissa tapauksissa ihminen on tehnyt itsemurhan ja hänen omaisensa tarvitsevat apuamme, Manninen kertoo.
Välillä kriisipäivystäjät menevät suoraan itsemurhapaikalle. Joskus he odottavat omaisten kanssa hautaustoimiston autoa kuljettamaan vainajan pois paikalta.
– Jäämme asiakkaan luo ja turvaamme tilanteen, jotta ihminen ei jäisi yksin. Ensimmäinen tapaaminen kestää usein tunnin tai pari, jotta saamme luotua kontaktin asiakkaaseen ja muodostettua kokonaiskuvan hänen tilanteestaan.
Lue myös: "Pitääkö harkita itsemurhaa, että saa apua?" Itsetuhoisia nuoria on niin paljon, että osa nukkuu patjoilla osaston lattialla
Sivullisetkin voivat järkyttyä
Joskus rikoksia tai onnettomuuksia tapahtuu julkisilla paikoilla niin, että täysin sivulliset altistuvat niille. Kriisipäivystys auttaa heitäkin, jotka saattavat järkyttyä sivullisina.
Koskelan teinimurha ennen viime joulua järkytti laajasti ihmisiä. Kriisipäivystys jalkautui Käpylän ja Koskelan seudulle pian tapahtuneen jälkeen tarjoamaan keskusteluapua ihmisille, joita raaka henkirikos oli koskettanut tai järkyttänyt. Suurimman avun tarpeessa ovat luonnollisesti he, joita tapahtunut koskettaa läheltä.
Päivystystyössä on täysin sattumaa, milloin on kiire ja milloin ei. Satunnainen maanantai-ilta saattaa olla todella kiireinen, samalla kun viikonloppuyö on unettavan rauhallinen.
– Rauhallinen hetki voi muuttua sekunnissa kiireiseksi, jos tapahtuu tulipalo, onnettomuus tai joku hyppää kerrostalon parvekkeelta.
– Se helpottaa kuitenkin työtämme, että me emme pelasta kenenkään henkeä, joten meidän ei tarvitse ajaa paikalle pillit päällä. Menemme nopeasti, mutta emme tulipalokiireellä.
Joulu ei suoraan lisää kriisipäivystyksen työmäärää, ellei pyhien aikaan tapahdu vakavia onnettomuuksia tai rikoksia. Yksi ilmiö nousee kuitenkin jouluna ylitse muiden.
– Yksinäisyys näkyy joulun ajan puheluissa, Manninen sanoo.
Lue myös: Monet opiskelijat näkivät Kuopion raa'an iskun – opiskelijat eivät palaa koulun tiloihin vielä huomenna: "Osa on ottanut tapahtuman erittäin raskaasti"
Kynttilät syttyivät Koskelassa surmatun 16-vuotiaan muistoksi – "Herättänyt ihmisissä paljon voimattomuutta, surua ja järkytystä"
Lapsiasiavaltuutettu kertoo kolme asiaa, jotka Koskelan teinisurma opetti
Vaativaa työtä
Kaikki 12 Helsingin kriisipäivystäjää on tarkoin valittu työhönsä. Heillä on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutus ja lisäksi kriisityön koulutuksia ja kursseja käytynä.
– Tämä työ vaatii paljon, joten se ei sovi kaikille, Manninen kertoo.
Jatkuva kriisien kohtaaminen työssä on myös päivystäjille raskasta. He saavat kuitenkin tukea toisiltaan ja keskustelut kollegoiden kanssa ovat tärkeitä.
Lisäksi työntekijöille järjestetään purkutilaisuuksia ja heillä on mahdollisuus työnohjaukseen.
Parhaiten työssä kannustaa, kun näkee asiakkaiden tilanteen kohenevan.
– Me näemme tässä työssä asiakkaiden selviämistä ja sitä, miten he menevät eteenpäin vaikeista tilanteista. Se auttaa myös meitä jaksamaan työssämme, Manninen kiittelee.