Työmarkkinoilla neuvottelut minkään alan palkankorotuksista eivät näytä etenevän ennen kuin keskeisen teknologiateollisuuden alan uusista työehdoista päästään sopuun.
Auto- ja Kuljetusalan työntekijäliitto AKT on valmis painostustoimin vauhdittamaan sekä liiton omia että myös teknologiateollisuuden neuvotteluja, jos ne jäävät junnaamaan paikoilleen.
Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon silmin työmarkkinoilla käydään parhaillaan tupon kaltaista neuvottelukierrosta ja haetaan koordinoitua työmarkkinaratkaisua. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sijaan neuvottelupöydässä vain istuvat Teollisuusliitto, AKT ja työnantajapuolelta Teknologiateollisuuden työnantajat.
Teollisuusliitto ei Aallon mukaan ole tätä roolia itselleen halunnut, mutta työnantajapuoli on nostanut teknologiateollisuuden ratkaisijan rooliin.
– Työnantajat ovat luovuttaneet päätösvallan Teknologiateollisuuden työnantajille, Aalto sanoo STT:lle.
Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtajan Jarkko Ruohoniemen mukaan vientivetoinen malli on osoittautunut kansantalouden kannalta järkeväksi ja työnantajaliitot ovat siihen yhteisesti sitoutuneet.
AKT:n puheenjohtajan Ismo Kokon mukaan työnantajat ovat entistä avoimemmin sanoneet, etteivät mitkään muut neuvottelut oikeasti etene ennen teknologiateollisuutta. Tämän on Kokon mukaan kokenut myös AKT, jonka sopimukset muun muassa autoliikenteessä ja satamissa päättyvät tammikuun lopussa.
– Olemme varautuneet siihen, että kun meidän sopimuksemme menevät umpeen, niin joudumme miettimään muitakin keinoja kuin neuvotteluja, jos teollisuuden avausta ei muuten saada järkevälle tasolle.
– Ylityökieltoja, vuoronvaihtokieltoja, lakkovaroituksiakin. Jotenkinhan tuo työnantaja on saatava liikkeelle, Kokko kuvaa tilannetta STT:lle.
Neuvottelut jatkuvat joulutauon jälkeen
Teknologiateollisuuden työnantajat ja Teollisuusliitto ovat jo palanneet neuvottelupöytään joulutauon jälkeen. AKT jatkaa satamien ahtaajia koskevia neuvotteluja keskiviikkona ja autoliikenteen neuvotteluja torstaina.
Kaupan liitto ilmoitti jo marraskuussa, että palkkaneuvotteluja ei voida käydä ennen kuin vientiteollisuutta edustavat Teknologiateollisuus ja Kemianteollisuus ovat saaneet omat neuvottelunsa päätökseen ja määrittäneet kustannustason, jonka raameissa viennin kilpailukyky ei vaarannu.
Kaupan alan työntekijöiden työehdoista aloitetaan neuvottelut ensi viikolla. Palvelualojen ammattiliitto irtisanoi nykyisen sopimuksen päättymään tammikuun lopussa. Vaihtoehtona olisi ollut myös neuvotella vain uusista palkankorotuksista.
Teknologiateollisuuden edellinen työehtosopimus umpeutui marraskuun lopussa. Keskeinen kemianalan työntekijäsopimus päättyi joulukuun lopussa, ja neuvottelut jatkuvat keskiviikkona. Teknologia- ja kemianteollisuus vastaavat yhdessä noin 70 prosentista Suomen viennistä.
Kytkös kunta-alaan vaikeuttaa
Omat lisäkiemuransa tuo se, että kunta-alan kesäkuisessa sopimuksessa tämän ja ensi vuodet palkankorotukset sidottiin vientiteollisuuden korotuksiin. Korotukset noudattavat niin sanottua yleistä linjaa, joka perustuu teknologiateollisuuden, kemianteollisuuden ja auto- ja kuljetusalan palkankorotuksiin. Korotukset ovat vähintään 1,9 prosenttia, mutta voivat olla suurempiakin, jos vientialoilla sovitaan isommista korotuksista.
Teknologiateollisuuden neuvottelutulos vaikuttaa siis myös kunta-alan palkkoihin. Sekä Aalto että Ruohoniemi sanovat kytköksen hankaloittaneen sovun löytymistä.
– Totta kai tämä vaikeuttaa meidän neuvottelujamme. Työnantajapuoli tuo koko ajan esille, että jos mennään tuon 1,9 prosentin yli, mikä on julkisen talouden kyky maksaa, Aalto kuvaa.
– Tämä on kieltämättä häirinnyt ja vaikeuttanut neuvotteluja. Mutta sen kanssa joudutaan elämään, Ruohoniemi sanoo STT:lle.
Teknologiateollisuuden palkankorotusten tasosta osapuolten näkemykset ovat olleet hyvin kaukana toisistaan. Kumpikaan puoli ei halua tarkemmin avata, kuinka suuresta erosta on kyse. Ratkaisua haetaan vaikeassa tilanteessa, kun inflaatio laukkaa, palkansaajien ostovoima heikkenee ja Suomen talouden ennustetaan supistuvan tänä vuonna.
Ruohoniemi muistuttaa, että palkansaajien reaaliansiot ovat kasvaneet rivakasti jo useita vuosia. Nyt pitäisi hakea ratkaisua, joka on kestävä myös pidemmällä aikavälillä.
– Meillä on hyvä palkkakehitys taustalla. Siihen nähden kun nyt on tällainen hetki, jolloin reaaliansiot eivät nousekaan tai ostovoima jopa laskee, niin tämä saa kohtuuttoman painoarvon ammattiliittojen puolella, Ruohoniemi sanoo.
Ruohoniemen mukaan nyt lyödään kiinni ensisijaisesti palkankorotukset tälle vuodelle. Mahdollisuuksien rajoissa on, että palkoista sovittaisiin myös ensi vuoden osalta
– Riskit talouden osalta vuodelle 2024 ovat todella suuria. Emme tiedä, miten esimerkiksi sota Euroopassa vaikuttaa ja miten energiatilanne kehittyy.
"Ei tämä parane vetkuttelulla"
Vastavetona työnantajien tiukkaan koordinaatioon myös SAK ilmoitti joulukuussa liittojensa tiivistävän keskinäistä yhteistyötään. Aallon mukaan tietoja jaetaan sekä puheenjohtajien että neuvottelukuntien kesken.
STTK:lainen Ammattiliitto Pro sanoi tuoreeltaan tukevansa SAK:laisten päätöstä tiivistää yhteistyötään neuvottelujumin avaamiseksi.
SAK linjasi joulukuussa, että yhteistyön tavoitteena on saada jäsenille Saksassa loppuvuodesta saavutettuun teollisuuden palkkaratkaisuun vertautuva tulos. Varsinaisten palkankorotusten lisäksi se tuo kahdessa erässä maksettavan 3 000 euron erillispotin. Aalto ynnää, että jo yksin tämän potin kustannusvaikutus kahdelle vuodelle olisi Suomeen sovellettuna 8 prosenttia.
Lue myös: SAK:n jäsenliitot tiivistävät rivejään neuvottelukierroksella
Ruohoniemi varoittaa liian suoraviivaisista vertailuista Saksaan. Siellä palkkajärjestelmät ovat joustavia ja vain osa yrityksistä on sidottu SAK:n esiin nostaman palkkaratkaisun tasoon. Saksassa teollisuudessa oli myös eletty pitkään ilman uusia sopimuskorotuksia.
Aalto toivoo, että ratkaisuun päästäisiin säällisessä ajassa ja ilman sovittelijan apua.
– Ei tämä parane vetkuttelulla.
Teknologiateollisuudessa on ollut jo pitkään käytäntö, että palkankorotuksista sovitaan ensisijaisesti työpaikalla tai yrityskohtaisesti. Jos paikallisissa neuvotteluissa ei päästä sopuun, edetään työehtosopimuksessa sovitulla tavalla.
Yksityisalojen lisäksi myös neuvotteluja valtion noin 78 000 palkansaajan tämän vuoden palkankorotuksista jatketaan joulutauon jälkeen ensi maanantaina. Jos neuvottelut eivät ensi viikon aikana etene, valtion kaksivuotinen virka- ja työehtosopimus on mahdollista irtisanoa päättymään helmikuun loppuun.
2:05
Katso myös: Jarkko Eloranta MTV:n Uutisextrassa: Voimapolitiikka on palannut työmarkkinoiden neuvottelupöytiin