Suomen työmarkkinoilla odotetaan kuumeisesti sitä, minkälaisen palkkaratkaisun Teknologiateollisuuden työnantajat ja Teollisuusliitto saavat aikaan. Osapuolet ovat olleet jälleen tänään koolla. Suomeen on vaivihkaa syntynyt työmarkkinamalli, jossa kukaan muu ei tee palkkaratkaisuja Teknologiateollisuutta ennen.
Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto ovat tänään jatkaneet neuvotteluita tulevista palkankorotuksista, mutta sopua ei vielä syntynyt.
Muille aloille pohjana käytettävän palkkaratkaisun syntymistä on hidastanut se, että aiemmin kunta-ala kytki omat palkankorotuksensa vientialojen korotuksiin. Nyt monet muut alat joutuvat yhä odottamaan, minkälainen kompromissi Teknologiateollisuudessa saadaan aikaan.
Virallisesti Suomessa ei enää tehdä keskitettyjä palkkaratkaisuja, mutta käytännössä "teknon" sopimus ratkaisee, kuinka suuria tai pieniä palkankorotuksia suomalaiset jatkossa saavat.
Nykyisestä mallista ei ole sovittu kirjallisesti missään, mutta se on muuttunut viime vuosien aikana vakiintuneeksi käytännöksi.
– Suomi on pieni, avoin ja vientivetoinen talous. Siinä mielessä vientivetoinen malli on yleisesti hyväksytty ja se on järkevä kansantalouden kannalta. Sitä ei ole syytä muuttaa, Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi sanoo.
Hakaniemessä työntekijäpuolella tuumataan, että kyse on työnantajien laatimasta uudesta, keskitetystä ratkaisusta. Työnantajien virallinen linja on tosin ollut se, että keskitetyistä ratkaisuista pitää siirtyä kohti paikallista sopimista.
– Työnantajien keskuudessa on sovittu siitä, että Teknologiateollisuuden työnantajat on se, joka neuvottelee ensin sen sopimuksen ja muut kieltäytyvät neuvottelemasta siihen saakka omien kumppaneiden kanssa. Kyllä tämä näyttää yhden sortin tupo-teatteria edelleen olevan, kun työnantajat ovat näin tämän asian päättäneet, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo.
Kunta-alan kytky närästää
Vientialoilla sekä työntekijät että työnantajat ovat yhä käärmeissään kunta-alan aiemmasta ratkaisusta kytkeä sen omat korotukset vientialojen korotuksiin. Tämä on osaltaan pitkittänyt "teknon" neuvotteluita.
–Tottakai se venyttää neuvotteluita, kun neuvotellaan omien lisäksi monille muille. Erilaisia tekijöitä neuvottelupöydässä on muitakin kuin omat. Kokonaisuutta pitää katsoa nyt laajemmin, Aalto toteaa.
– Kieltämättä se on vaikeuttanut. Nyt kun sovitaan jotain palkoista, niin se lisää automaattisesti kuntien ja hyvinvointialueiden kustannuksia, sanoo puolestaan Ruohoniemi.
Neuvottelut palkkaratkaisusta jatkuvat taas keskiviikkona. Osapuolet ovat saaneet viime vuoden puolella niin sanotut tekstikysymykset ratkaistua, joten jäljellä on enää palkkaratkaisusta sopiminen.
Haastetta sopimiseen lisää se, että Suomeakin uhkaa taantuma, mikä tarkoittaa yritysten haluavan hyvin maltillisia palkkaratkaisuja.
Samalla kuitenkin inflaatio eli hintojen kallistuminen aiheuttaa monille palkansaajille ongelmia, joita haluttaisiin vähentää suuremmilla palkankorotuksilla.
Yhtälö on vaikea, mutta niin se yleensäkin palkkaneuvotteluissa on. Osapuolilla on uskoa, tai ainakin toivoa, siihen, että sopuratkaisu löytyy lähitulevaisuudessa.