Aktian pääekonomistin Heidi Schaumanin mukaan kilpailukykysopimuksella on merkitystä, mutta suomalaiset työnantajat tarvitsevat silti lisää joustovaraa.
– Onhan sillä merkitystä, jos tulee 200 euroa per työntekijä. Jos jokainen käyttää näitä rahoja kulutukseen, se tukee kotimaista kysyntää tulevina vuosina. Pidän itse veronkevennyksistä, koska niillä on pidempi kantovoima, ja ne antavat myös kannustimia työllistymiseen tulevaisuudessa, Schauman sanoo.
Aktian tänään julkaistussa talouskatsauksessa vaaditaan voimakkaita rakennemuutoksia Suomeen.
– Yksi asia, mistä puhuttu aika vähän Suomessa, on irtisanominen. Suomessa on suhteellisen helppoa irtisanoa taloudellisista syistä, mutta muuten on todella vaikeaa irtisanoa. Jos katsotaan vaikka Tanskan mallia, niin työpaikkoja ja työllisyyttä on luonut se, että jos tekee väärän rekrytoinnin, niin pääsee siitä ihmisestä eroon. Se voisi olla yksi asia, mikä tukee sitä työllistämispuolta, eikä ainoastaan työntekijäpuolta, Schauman kertoo.
Kilpailukykysopimuksen tuomat muutokset eivät Schaumanin mukaan riitä, sillä työnantajat tarvitsevat lisää joustoa.
– Tarvitaan enemmän joustoelementtejä. Nyt pyritään tekemään muutoksia nykytilanteeseen, mutta jos katsotaan eteenpäin ja tulevaisuuteen, tulevat Suomen työnantajat tarvitsemaan myös tulevaisuudessa joustoelementtejä, että pystytään nopeasti sopeutumaan mahdollisimman hyvin muuttuvaan maailmaan.
Korot pysyvät alhaalla pitkään
Aktia arvioi, että Suomen talous kasvaa ensi vuonna yhden prosentin. Schaumanin mukaan maailmalta ei ole juuri odotettavissa vetoapua.
– Jos investoinnit saavat enemmän vauhtia maailmalla, se näkyisi Suomessa ja Suomen ulkomaankaupassa hyvin voimakkaasti. Nyt maailmankauppa seisoo paikallaan, mikä on erittäin huono asia Suomelle. Venäjältä voisi tulla vetoapua, mutta nyt sieltä tulee ristiriitaisia viestejä, että onko kasvu elpymässä vai ei. Venäjällä etenkin palvelualoilla menee paremmin, mutta kokonaiskuva on vaikea. Ei kuitenkaan yhtä vaikea kuin vuosi sitten, Schauman kertoo.
Schaumanin mukaan korot pysyvät alhaalla pitkään.
– Vaikeaa sanoa, onko kyse kahdesta vai kolmesta vuodesta – vai vielä pidemmästä ajanjaksosta. Edelleen EKP on menossa elvyttävämpään suuntaan, eikä kiristävämpään suuntaan. Jos katsoo, mikä tilanne on Yhdysvalloissa, niin on hyvin vaikeaa nostaa korkoja, eli pitkästä ajanjaksosta puhutaan.