Eropäätös ei koskaan ole helppo. Se voi vaatia aikaa, mutustelua, pohdintaa – moni eroa pohtiva pelkää etukäteen yksinäisyyttä. Kun lopullinen eropäätös on tehty, on edessä vielä pitkä matka.
Eroon päätyminen ei ole ihmiselämän helpoimpia päätöksiä. Ero on yksi suurimpia elämänkriisejä, mikä voi aiheuttaa ahdistusta, itsetunnon heikkenemistä ja tuoda mukanaan surua, pettymystä ja jopa vihaa.
Monesti eroajatukset ovat reaktiota epäonnistumisen kokemuksiin parisuhteessa; suhteessa voi olla tyytymättömyyttä, välinpitämättömyyttä eikä ongelmia ole – yrityksistä huolimatta – saatu ratkaistua. Olo on sanalla sanoen onneton.
Milloin Ehjäksi – Kertomus hyvästä erosta -teoksen kirjoittanut Heli Thorén ymmärsi, että nyt olisi oikea hetki erota?
– Tajusin, että minulla itselläni alkaa olla niin huono olo omassa elämässäni, että se alkaa vaikuttaa lapsiin, kaikkeen ja kaikkialle. Tuntui, että maailman päällä oli kupu. Kaikki oli harmaata eikä henki kulkenut, Thorén kuvailee.
Se hetki oli selkeä. Heidän oli aika erota. 14 vuotta kestänyt ihmissuhde oli tullut päätökseensä.
"En nouse tekemään aamupalaa, istun vain sängyssä ja odotan hiljaista hetkeä. Sitten sanon kaiken: haluan, että muutamme erillemme. Kerron, että haluan asumuseron ja uskon, että niin on meille molemmille parempi. Me molemmat itkemme, mutta vain vähän.
Vedän lenkkivaatteet ylleni ja lähden juoksemaan. Tuntuu, että lähden lentoon. Olen viimein vapaa."Ote teoksesta Ehjäksi – Kertomus hyvästä erosta.
– Ymmärsin, että jos en nyt tee jotakin, ajaudun jonnekin niin syvälle, että sieltä olisi vaikeampi nousta.
Ystävien tuki sekä terapiassa käyminen olivat erityisen tärkeitä Thorénille eroprosessin keskellä. Hänellä oli myös elämässään ihminen, joka auttoi pahimman yli, kun olo oli erityisen yksinäinen ja arka.
– Minulle se (ero) oli todella pelottava hyppy. Tuntui, että pelkäsin sitä etukäteen kauheasti, että miten pärjään yksin. Eikä kyse ollut siitä, pystynkö tekemään voileivät itse ja käydä kaupassa, vaan enemmän se on se tunne. Yksinäisyyden tunne voi olla todella lohduton ja pohjaton.
Omia tunteita ei kuitenkaan kannata arastella, sillä ne kuuluvat eroprosessiin.
– Harjoittelen parhaillaan sitä, ettei mitään tunteita tarvitse pelätä. Sitä voi tuntea yksinäisyyttä rauhassa, ajatellen, että tämä menee ohi, ja tulee vielä se aika, kun en ole enää yksinäinen.
Kannattaako entisen kanssa palata yhteen?
Oletko kohdannut ihmisiä, jotka tuntuvat eroavan ja palaavan aina yhteen? Lopulliset päätökset saattavat vaatia muutaman "harjoituseron" varsinkin, jos ihmissuhdetta on takana vuosia, jopa vuosikausia – ja on yhteisiä lapsia. Eroa työstäessä hyvät muistot puskevatkin pintaan, kriisin aikana kommunikointi voi muuttuakin avoimemmaksi.
"Kun saan lapset kotiin, en osaa tehdä muuta kuin sulkea heidät syliini vähän väliä. Nukumme rinnakkain parisängyssämme, yhtenä suurena lämpimien jäsenten läjänä. Tuntuu hyvältä havahtua yöllä heidän hentoon kuorsaukseensa. Kun herään hetkeksi muistan, etten ole yksin."
Ote teoksesta Ehjäksi – Kertomus hyvästä erosta.
Ajatus lopullisuudesta voi myös olla lohduton, ja siksi moni eronnut pari saattaa yrittää uudestaan. Se voi kuitenkin olla ensimmäisen askel matkaan, jonka aikana opetellaan päästämään toisesta irti.
– Me yritimme erota ex-mieheni kanssa lopullista eroa edeltävänä kesänä, mutta emme vain osanneet päästää silloin irti. Mutta nyt näin jälkikäteen tajuaa, että me ehkä katkaisimme aika isot langat siinä kohtaa, Thorén kertoo omasta kokemuksestaan.
Mutta milloin kannattaa toden teolla yrittää uudestaan – vai kannattaako edes?
– Mielestäni yhteen palaamisen mahdollisuudet ovat paremmat, jos on oikeasti ottanut välimatkaa ex-kumppaniin, kirjailija pohtii.
Ja nyt ei puhuta tunneista, päivistä – vaan jopa vuosista.
– Se, että annat itsellesi aikaa kasvaa ja tiedostat, mikä suhteessa meni vikaan, ehkä sen voisi aloittaa uudelta pohjalta. Mutta siihen ajatukseen ei kannata kuitenkaan liiaksi tuudittautua eron alussa.
Toiveet yhteen palaamisesta voivat myös kummuta muualta.
Se, että kaipaa entistä kumppania, voikin olla tottumiskysymys. Tai yksinäisyyden pelkoa.
– Se voi olla ahdistuksen ja yksinäisyyden helpotusta, kun toinen on tuttu, Thorén kuvailee.
– Ainakin itse huomasin, että niinä hetkinä kun pelotti kaikkein eniten, silloin oli myös kovin ikävä. Niinä hetkinä tuli isoin tarve laittaa viestiä, että "miten menee".
Video: Vinkit erosta selviämiseen
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.