Terapeutti paljastaa suomalaisten yleisimmät parisuhdekriisit – tässä vaiheessa kannattaa erota: "Ihminen on yksinäisempi huonossa parisuhteessa kuin sinkkuna"

Jokainen pariskunta kohtaa suhteensa aikana käännekohtia, kriisejä, jotka toisinaan johtavat eroon. Terapeutti, eroasiantuntija ja tietokirjailija Marika Rosenborg muistuttaa uudessa kirjassaan Te selviätte kyllä – mahdollisuuksien parisuhde (Otava), että kriisi on myös mahdollisuus uuteen alkuun.

Marika Rosenborg on huomannut vastaanotollaan konkreettisesti, miten meneillään oleva koronavirusepidemia on vaikuttanut suomalaisten parisuhteisiin

– Ei minulla ole koskaan ollut näin paljon pareja asiakkaina. Jokainen uusi pari on tuonut esiin koronan, Rosenborg sanoo. 

Epidemia ja sitä hillitsevät poikkeustoimet ovat pakottaneet parit fyysisesti lähemmäs toisiaan. Lyhyt välimatka ei kuitenkaan tarkoita, että suhteeseen tulisi lisää varsinaista läheisyyttä tai seksiä. Jos toinen on jatkuvasti saatavilla eikä ikävän tunteita pääse syntymään, seksuaalinen vetovoima vähenee. 

– Läheisyyden yksi ratkaiseva tekijä on, että on erillisyyttä, Rosenborg sanoo.

Yleisimmät parisuhdekriisit

Läheisyyden ja seksuaalisen halukkuuden puute on yleinen syy parisuhdekriisille. Toisinaan puhutaan ”kahden vuoden kriisistä”. Parin seurusteltua muutaman vuoden ajan romanttisen seksuaalisen rakkauden kärki taittuu. Hormonihuurun haihduttua ihminen näkee kumppanin uudessa valossa. 

– Rakastumme mielikuvaan, jota todellisuus päivittää, Rosenborg luonnehtii.

Usein samoihin aikoihin, kun ihmisen pitäisi päivittää rakastamisen taitojaan, mukaan tulevat pakkaa entistä enemmän sekoittavat tekijät: lapset, työ, väsymys. Jos läheisyyden puute jatkuu vuosien ajan, se voi kiilata ihmisten väliin ja erottaa heidät toisistaan. Lopputuloksena toinen tai molemmat osapuolet saattavat haluta erota.

Toinen tyypillinen parisuhdekriisin aiheuttaja on lapsettomuus. Henkisesti raskaiden lapsettomuushoitojen keskellä ahdistus voi kasvaa isoksi ja ainoana ulospääsynä näyttäytyy suhteen päättäminen. 

Myös luottamusongelmat, kuten pettäminen tai rahojen väärinkäyttö, tai isot talousvaikeudet voivat johtaa parisuhdekriisiin. Rosenborg kuitenkin muistuttaa, että esimerkiksi uskottomuuden taustalla on usein muitakin ongelmia.

Suurin osa Rosenborgin pariasiakkaista on 10–12 vuotta yhdessä olleita pareja, joilla on alle kouluikäisiä tai kouluikäisiä lapsia. Usein eroamispäätös olisi helpompi, jos lapsia ei olisi. 

– Moni suree eroa harkitessaan enemmän ydinperheen menettämistä.

Rosenborg kuitenkin muistuttaa, että yhteiselämä, jossa molemmat vanhemmat kärsivät, ei ole eduksi lapsellekaan.

Näin ennaltaehkäiset parisuhdekriisejä

Usein ihminen syyttää parisuhdekriisistä kumppaniaan. Rosenborg toivoo, että syyttelijä kääntäisi katseensa itseensä ja pohtisi, mihin itse reagoi. 

Omien tunteiden ja niiden taustalla vaikuttavien tarpeiden ymmärtäminen voi olla yksilölle itselleenkin vaikeaa, mutta silti moni olettaa, että täydellisen kumppanin pitäisi pystyä lukemaan rakastaan kuin avointa kirjaa.

Paras tapa ennaltaehkäistä parisuhdekriisejä on tarttua hiertäviin asioihin heti niiden ilmetessä, jolloin ristiriidoista on helpompi puhua jatkossakin. Maton alle lakaistuna ongelmat alkavat paisua – lopulta ne tupsahtavat joka tapauksessa esiin.

Tärkeää on myös olla terveellä tavalla itsekäs eikä vain yrittää miellyttää kumppaniaan jatkuvasti. Tunteissaan pitää olla rehellinen.

Erilleen kasvamista voi välttää olemalla läsnä nykyhetkessä. Urasta, harrastuksista tai ystävistä ei kannata tehdä kumppania tärkeämpää. Itseltään voi kysyä joka päivä, miksi tykkää toisesta ja miten sen näyttää.

– Pidä huolta tästä päivästä, niin tulevaisuus pitää huolta itsestään, Rosenborg sanoo.

Mikäli parisuhdeongelmat ovat kulminoituneet kriisiksi, voi ratkaisua hakea paitsi parisuhde- ja yksilöterapiasta, myös kirjallisuudesta ja vertaistukiryhmistä.

Itsetuntemuksen kehittäminen ja läsnäolo auttavat selättämään parisuhdekriisin, jolloin siitä tulee mahdollisuus uuteen alkuun.

Jokainen ansaitsee toisen mahdollisuuden

Kaikki kohtaavat muutostilanteita ja kriisejä, kuten ikään tai perhedynamiikkaan liittyviä käännekohtia, mutta ihmisillä on erilainen tapa käsitellä niitä.

Se, kuinka herkästi pitkästä suhteesta lähtee kävelemään, riippuu paljon ihmisen persoonasta sekä psyykkisistä voimavaroista, mutta myös iästä. 

Päätöksen taustalla vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi mielen joustavuus, kyky antaa anteeksi, taipumus kantaa vihan ja kaunan tunteita sekä lapsuuden kiintymyssuhde. Vanhemmissa ikäluokissa lupaus sitoutua toiseen näyttää olevan vahvempi ja kynnys lähteä pois vuosikymmeniä kestäneestä suhteesta korkeampi kuin nuoremmilla ja lyhyemmän aikaa yhdessä olleilla pareilla.

Jotkut reagoivat latistuneisiin tunteisiin voimakkaasti ja päättävät lopettaa suhteen ensimmäisen kriisin jälkeen. Toiset antavat kumppanille uuden mahdollisuuden kerta toisensa jälkeen. 

– Voi kysyä, että jos suhteessa on ollut ennen kaikki tosi hyvin, niin kannattaako sitä kerrasta poikki laittaa? Itse ajattelen, että jokainen ansaitsee toisen mahdollisuuden, mutta jos sekin tyritään, silloin mahdollisuudet hälvenevät koko ajan, Rosenborg sanoo.

Loppujen lopuksi eroon riittää vain toisen päätös. Juuri tämä tekee siitä niin traagisen kokemuksen.

Ihminen on yksinäisempi huonossa parisuhteessa kuin sinkkuna

Rosenborg kertoo, että tutkimusten mukaan ihminen harkitsee eroa kaksi vuotta ennen kuin sanoo sen ääneen. Jos parisuhde ahdistaa kuukausitolkulla, kannattaa asettaa itselleen välietappi esimerkiksi puolen vuoden päähän ja katsoa, onko suhde muuttunut paremmaksi.

Jatkuva henkinen tai fyysinen väkivalta on aina hyvä syy lähteä pois suhteesta. Mutta aina suhde ei toimi, vaikka siinä ei olisi suoranaista väkivaltaa.

Mikäli parisuhde-elämä on kuukaudesta ja vuodesta toiseen pelkkää kriisiä ja satuttavaa riitelyä, joka saa ihmisen ylivirittyneeseen, pelokkaaseen ja ahdistuneeseen tilaan, kannattaa pohtia, onko mikään suhde sen arvoinen. Onko se rakkautta? Parisuhteessa pitäisi tulla ymmärretyksi syvällä tavalla. Tekojen pitäisi todistaa, että toinen todella rakastaa.

 – Voi kysyä, miksi riippuu suhteessa, joka tuhoaa enemmän kuin rakentaa. Mikä on se motiivi? Ihminen on yksinäisempi huonossa parisuhteessa kuin sinkkuna, Rosenborg sanoo.

Hyvässä parisuhteessa ihminen tarvitsee toista, koska rakastaa häntä niin paljon – ei toisin päin. 

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Lue myös:

    Uusimmat