Sen kukinnot värjäävät heinikkoa ja tienvarsia loppukesällä punertavaksi kukkamereksi. Kasvia lähestyessä voi aistia kukinnon imelän tuoksun. Kun erehdyt koskettamaan kasvia, sen siemenkohdat poksahtavat ja levittävät ympäristöön lukuisia uusia kasvin alkuja.
Kyse on jättipalsamista, alun perin Himalajalta peräisin olevasta vieraslajista, joka kykenee leviämään kulovalkean tavoin jättäen alleen alkuperäisen kasvillisuuden. Jättipalsamin tuhoaminen on osoittautunut erittäin haastavaksi tehtäväksi sen uskomattoman levimiskyvyn takia.
Nyt Jyväskylässä on keksitty mahdollinen jättipalsamin voittaja, määkivä terminaattori.
Lue myös: Vieraslajit yhä kasvava ongelma Suomessa – näiden kasvien ei kannata antaa levitä pihallesi!
Jyväskylän kaupungin jättipalsamin hävityskokeilulla tuloksia
Jyväskylän kaupungilla on käynnissä jättipalsamin hävityskokeilu. Kaupunki kertoo tiedotteessaan, että kokeilussa jättipalsamin kasvualueella Vehkalammella laiduntavat lampaat hävittävät haittakasvit syömällä.
Lue myös: Lainsäädäntö ja talkoot apuna - Haitallisten vieraslajien leviäminen Suomen luontoon yritetään pysäyttää
Hävitystaktiikka perustuu kasvin siementuotannon pysäyttämiseen. Laidunalue syötetään lampaille vähintään kahteen kertaan kesässä aina elokuuhun saakka, jolloin jättipalsamin siemenet eivät ehdi siementää. Siemenet menettävät itämiskykynsä kahdessa vuodessa, eivätkä maan alla olevat kasvinosat pysty tuottamaan uusia versoja.
Lampaat ovat tehokkaita työssään
Puistoon rakennetaan vuosittain neljä laidunaitausta. Lammaslaumaa siirretään laitumelta toiselle aina sitä mukaan, kun edellinen laidun on saatu syödyksi.
Viime kesänä laidunnuksen alkaessa A-, B- ja C-laitumilla oli runsaasti pieniä jättipalsamin taimia. Karuimmalla D-laitumella taimia oli vain muutamia.
Uusia jättipalsamin alkuja ilmestyi laitumille kesän edetessä. Lampaat saivat kuitenkin syötyä ne tarkasti pois ja syksyllä laidunnuksen loppuessa yksittäisiä kukkivia jättipalsameja kasvoi enää vain A-laitumella, jossa laidunnus lopetettiin muita laitumia aikaisemmin heinäkuun lopulla. Tänä kesänä laidunnusta jatketaan niin pitkälle, kuin mahdollista.
Vapaaehtoisten kitkijöiden apu korvaamatonta
Laidunten ulkopuolelta jättipalsamia niitettiin kaupungin toimesta. Lisäksi ahkerat vapaaehtoiset kitkivät jättipalsamia aitojen vierustoilla.
Myös tänä kesänä vapaaehtoiset voivat halutessaan käydä kitkemässä aitojenvierustoja. Lampaita ei saa syöttää eikä kitkettyjä jättipalsamikasveja saa heittää lampaiden aitaukseen, jotta multa ei sairastuta niitä.
Kasvin juuri kannattaa vääntää tai polkea rikki. Tällöin kasvin voi jättää maahan kuivumaan.
Kokeilusta apua muille kunnille
Laidunnuksen tehosta jättipalsamin torjuntaan saadaan lisää tietoa tulevina vuosina, kun selviää, kuinka suuri vaikutus yhden kasvukauden mittaisella siementuotannon estymisellä on jättipalsamikasvustolle, ja kuinka monta vuotta laiduntamista tulee jatkaa, jotta torjuntatulos on pysyvä.
Kokeilulla tuotetaan tärkeää tietoa muiden kaupunkien ja kuntien käyttöön, jotka painivat vastaavien vieraslajiongelmien kanssa.
Joka paikkaan lampaat eivät kuitenkaan sovi. Alueen on oltava tarpeeksi iso ja lauman sopivan kokoinen, jotta lampaat viihtyvät. Lisäksi juomavesihuollon järjestäminen ja muut käytännön asiat rajoittavat sopivan laitumen valintaa.