Suomen luontoon levinneet haitalliset vieraslajit kuten jättipalsami, kurtturuusu ja komealupiini uhkaavat tukahduttaa alleen muun kasvillisuuden. Nopeasti leviävistä vieraslajeista on tullut vakava uhka luonnon monimuotoisuudelle. Vieraslajeja yritetään nyt saada kuriin sekä talkoilla että lainsäädännön avulla.
Helsingin Lammassaaressa kitkettiin tiistai-iltana jättipalsamia talkoovoimin. Tarkoitus on pysäyttää haitallisen vieraslajin voittokulku. Ainakin osalle talkooväestä jättipalsami on ennestään tuttu laji.
– Olen ymmärtänyt, että olisi hyvä ainakin tämä vieraslaji saada pois luonnon monimuotoisuuden takia. Se vie meidän perinteistä kasvustoa pois täältä, sanoo Aija Blad.
– En tiedä ainakaan liikaa vieraslajeista. Ihan kiva tutustua tähän. Tämä jättipalsami on tunnistettava, että jatkossakin osaa toimia, jos niitä näkee, toteaa Noora Taavitsainen.
– Äitini jopa viljeli jättipalsameja aikoinaan omassa puutarhassaan, muttei enää. Se on tullut riesaksi koko Suomessa, tietää Jari Miettinen.
Haitallinen vieraslaji kurtturuusu on levinnyt huolestuttavasti esimerkiksi hiekkarannoille.
Uusia lajeja torjuttavien listalle
Kaikkiaan Suomen luontoon on päässyt 160 haitallista vieraslajia. Haitallisimmista yritetään päästä eroon kaikin keinoin.
Vielä tänä vuonna Suomen torjuttavien vieraslajien listalle ollaan lisäämässä kurtturuusu, komealupiini, japanintatar ja jättitatar. Se tarkoittaa, että niiden kasvatus, myynti, hallussapito ja ympäristöön päästäminen on lailla kielletty.
– Jos niitä on omassa pihassa, niin kyllä ne pitäisi poistaa. Jos laji on päässyt leviämään, niin sekin on maanomistajan vastuulla. Kotipuutarhurin on tärkeä tietää, ettei dumpata puutarhajätettä luontoon, koska se lähtee sieltä elämään omaa elämäänsä, huomauttaa Allergia-, iho- ja astmaliiton hankekoordinaattori Tiina Parkkima.
Kurtturuusun osalta tosin asetukseen suunnitellaan poikkeusta lajin yleisyyden takia. Esiintymiä ei tarvitse poistaa rakennetuilta alueilta. Poikkeus koskisi sellaisia esiintymiä, jotka on istutettu tai jotka ovat muodostuneet ennen asetuksen voimaatuloa.
Vieraslaji jättipalsami on hyvin tehokas levittäytyjä.
Vieraslajien hävittäminen vaatii sitkeyttä
Myös kuntien pitää torjua vieraslajeja omilla alueillaan. Helsingillä on vieraslajien torjuntasuunnitelma.
– Lammassaaren kaltaiset paikat eli luonnoltaan hyvin monimuotoiset alueet, jotka ovat luonnonsuojelualueita, niin niiltä pyritään pitämään vieraslajit poissa, linjaa itsekin talkoisiin osallistunut Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki.
Yksillä talkoilla ei haitallisia vieraslajeja saada hävitettyä. Jotta saadaan pysyviä tuloksia, kasvit pitäisi poistaa useamman kerran kesässä muutaman vuoden ajan.
Vieraslajit täytyy poistaa samalta alueelta moneen kertaan, jotta ne saadaan pysyvästi hävitettyä.
Luonnossa puuhailu edistää terveyttä
Kasvien kiskominen maasta edistää samalla myös talkooväen terveyttä.
– Meillä on maaperässä paljon hyödyllisiä mikrobeja, jotka vahvistavat meidän vastustuskykyä ja ehkäisevät allergioita. Lisäksi tulevat vielä metsän hyvinvointivaikutukset ja stressin vähentyminen, luettelee Tiina Parkkima luontokosketuksen terveysvaikutuksia.
Vieraslajit ovat elinympäristöjen häviämisen jälkeen toiseksi suurin uhka luonnon monimuotoisuudelle. Vieraslajien on arvioitu aiheuttavan Euroopassa 12 miljardin euron vahingot joka vuosi. Euroopassa on 11 000 vieraslajia, joista 10-15 prosenttia luokitellaan haitallisiksi.
Täältä löydät lisää tietoa vieraslajeista ja täältä vieraslajitalkoista.
Juttua täsmennetty 5.7. kurtturuusun osalta