Tupakointi on suurin yksittäinen keuhkoahtaumataudin aiheuttaja, mutta myös työperäinen altistuminen kemikaaleille, huuruille ja pölylle voi suurentaa sairastumisriskiä. Tuoreen tutkimuksen perusteella työperäinen altistus saattaa olla osallisena noin viidenneksessä keuhkoahtaumataudeista.
Katso jutun alussa olevalta videolta, miten boreout näkyy töissä.
Thorax-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat 3 300 eurooppalaisen 20-vuotiseen seurantaan. Osallistujat olivat 20–44-vuotiaita tutkimuksen alkaessa, ja heistä 90 sairastui keuhkoahtaumatautiin seurannan aikana.
Kun tutkijat yhdistivät tiedot sairastumisista tietoihin osallistujien työoloista ja työtehtävistä, he havaitsivat sairastumisriskin suurimmaksi niillä, jotka olivat altistuneet työssään torjunta- ja kasvinsuojeluaineille, biologiselle pölylle tai haitallisille kaasuille ja höyryille. Yhteensä nämä altistukset liittyivät 21 prosenttiin keuhkoahtaumatautitapauksista.
Aiemmissa tutkimuksissa muun muassa kaivos-, valimo-, telakka-, rauta- ja terästeollisuustyö, maataloustyö sekä rakennusalan työt on yhdistetty keuhkoahtaumataudin riskiin. Nyt saadut tulokset siis tukevat nykyistä tietämystä.
Maataloustyö on yhdistetty suurempaan keuhkoahtaumataudin riskiin.
Keuhkoahtaumatauti tarkoittaa hengitysteiden kroonista ja etenevää ahtautumista, johon voi liittyä jatkuva keuhkoputkitulehdus tai keuhkolaajentuma. Tautia ei voi parantaa, mutta tupakoinnin lopettaminen ja työperäisissä tapauksissa altistuksen vähentäminen voi pysäyttää sen etenemisen. Lääkkeet hillitsevät oireita.
Keuhkoahtaumatautia sairastaa noin kaksi–kolme prosenttia suomalaisista. Tupakoitsijoista siihen sairastuu 20–30 prosenttia.
Copyright Duodecim 2017. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.