Amerikkalaisten suosimassa cowboyurheilussa lentää ruuti ja liikkuu raha

Kun astuu Louisvillessa sijaitsevalle areenalle, olo on kuin lännenelokuvissa. Vastaan kävelee stetsoneihin, nahkaliiveihin ja kiliseviin saappaisiin sonnustaututta väkeä ja kaupunkilaista katsotaan pitkään vieroksuen. 

- Minusta tuntuu, että synnyin vääärälle vuosituhannelle. Minun olisi pitänyt syntyä cowgirliksi 1700-luvulle, yksi ratsastajista Lee Helms, Hired Gun Horsemanshipistä kertoo MTV Uutisille.

Lännenmiesten ja -naisten ammuntakilpailussa kisataan koviksen maineen lisäksi tietenkin rahasta. Louisvillen mittelöissä pääpalkintona on 1500 euroa.

- Ammun Poco-hevoseni selästä ensin viittä kohdetta, minkä jälkeen vaihdan asetta ja ammun toiset viisi. Minun täytyy osua jokaiseen ja olla nopein, jotta voin voittaa, Helms kertaa ennen vuoroaan.

Ammunkilpailussa on eri tasoja. Helms on kilpaillut jo vuosia, joten hän ei tarvitse kuin kymmenen sekunttia kiertää ja tuhota areenalle pystytetyn maalit. Kohteena on kepin päähän pystytetyt ilmapallot ja ääni saa korvat soimaan. 

Koska vauhti on kova, asetta täytyy vaihtaa kesken kierroksen ja ase ladataan jokaisen ammuksen aikana. Moni ei tästä syystä osukaan 100 prosenttisesti maaleihin. Helms ei turhaan luota Pocoonsa, sillä he ovat ylivoimaisia ykkösiä eikä yhtään palloa jää ehjänä areenalle.

Helms on voitostaan onnellinen ja aikoo käytää palkintorahat uuden lännenvyön ostamiseen. Nykyinen kimaltava maksoi lähes 400 dollaria.

Cowboy-ammunnan virallisia jäseniä on noin 14 000, mutta laji kasvaa koko ajan. Tärkeintä lajissa on onnistunut hevosen koulutus, vakaa käsi ja villin lännen asenne. Kilpailijat eivät käytä oikeita luoteja yleisön vuoksivaan lämpöammuksia.  Helms kuitenkin muistuttaa, että moni aloittelija lähtee kokeilemaan lajia liian itsevarmasti.

- Lajissa sattuu valitettavasti usein loukkaantumisia. Monesti olen sydän sykkyrällä seurannut aloittelijoiden kisoja, että kuinka pahasti käy. Porukka alkaa tuuletella osuman jälkeen, unohtaa ohjata ja seurauksena on pahoja putoamisia hevosen selästä. Myös asetta pitää muistaa käsitellä tietyllä varovaisuudella.

Lajipiireissä pitkään viihtynyt ja kilpailuissa tiuhaan käyvä Bobby puolestaan muistelee, kuinka liian läheltä ampumisia seuranneen toimihenkilön housut syttyivät tuleen. Tilanteesta selvittiin kierimällä hevosen lannassa.

Hyvä uutinen lajista innostuneelle on se, ettei lännentouhussa ole ikärajoja. Kentuckyssa vanhin cowboy oli 86-vuotias.