Hallitus jätti toisen asteen uudistuksessa koulutusväylät avoimiksi, kun se ei koskenut toisen asteen ammatillisten opintojen kestoon.
Näin Suomeen ei syntynyt koulutuksellisia umpikujia, vaan esimerkiksi ammattikoulun jälkeen voi hakeutua korkeakouluihin ja yliopistoihin.
Korkeakoulu ei edellytä ylioppilastutkinnon suorittamista. Toisen asteen ammattitutkinnot avaavat tien yliopistoihin yo-tutkinnon lailla, mutta ani harva amiksensa päättänyt edes hakee korkeakouluihin.
Kai Kulmakorpi päätti yrittää tätä opintietä valmistuttuaan laborantiksi ammatillisesta oppilaitoksesta. Hän ei uskonut laboranttien työmahdollisuuksiin, vaan haki yliopistoon opiskelemaan luonnontieteitä. Nuoren miehen päämääränä on kemistin pätevyys.
– Suoritan nyt ensin luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen filosofian maisterin tutkinnon. Uskon, että saan työpaikan sitten kemistinä, kertoo Itä-Suomen yliopiston opiskelija Kulmakorpi.
Vaiettu väylä
Kulmakorven kokemusten mukaan hänen valitsemansa opintopolku vaatii opiskelijalta itseltään määrätietoisuutta. Yliopiston hakuprosessit täytyy itse selvittää, sillä opinto-ohjaajat eivät niistä yleensä tavallisille amislaisille tiedota.
– Kyllähän se vaatii omaa työtä aika paljon. Yliopistomahdollisuudesta kerrotaan yleensä vain kaksostutkintoa suorittaville, siis niille, jotka suorittavat lukiota ja ammatillista tutkintoa rinnakkain.
Helsingin yliopiston asiantuntija Maikki Naarala korostaa niin ikään, että yliopistolaki avaa ovet myös amislaisille. Kuitenkin pelkän ammattikoulun suorittaneita opiskelijoita on vain muuta prosentti kaikista opiskelijoista.
– Voi olla, että jo peruskoulun opinto-ohjaajat jättävät kertomatta, että tällainenkin mahdollisuus yliopistokelpoisuuden saavuttamiseksi on olemassa. Me yliopistolla otamme mieluusti opiskelijoiksi kaikki hyvät hakijat, sanoo Naarala.
Opiskelussa omat vaikeutensa
Opiskelussa ilman lukiotaustaa on omat haasteensa. Toisin kuin lukiossa, jossa opiskelu on tavallaan johdantoa yliopisto-opiskeluun, amiksessa keskitytään käytännön osaamiseen. Tämän Kulmakorpikin on kokenut.
– Jotkut kurssit tuottavat ylimäärästä työtä. Esimerkiksi matematiikassa minulla ei ole yhtä hyvä pohja kuin lukiotaustaisilla opiskelijoilla. Toisaalta jotkut käytännön harjoitukset ovat minulle heitä helpompia.
Kulmakorpi on tyytyväinen tekemäänsä valintaan. Hän toivoo, että tämä opintopolku pysyy mahdollisena tulevaisuudessakin, vaikka ammatillisten tutkintojen teoriaopetusta vähennetään toisen asteen säästötalkoissa.