Työnantajia edustavat järjestöt katsovat tälle viikolle suunnitellut protestit laillisiksi, koska ne ovat poliittisia työtaisteluja.
Keskusjärjestö SAK:n jäsenliitot ja Ammattiliitto Pro käynnistivät tiistaina työtaistelutoimet vastustaakseen hallituksen kaavailemia muutoksia.
Hallitusohjelma sisältää useita työntekijän oikeuksia ja toimeentuloa heikentäviä esityksiä. Esitykset koskevat muun muassa neuvottelujärjestelmää ja lakko-oikeutta.
Näistä syistä palkansaajilla alkoi keittää – hallitus on ehdottanut monia heikennyksiä etuuksiin ja oikeuksiin
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo, että työnantajien reagointi ei vielä tällä erää ole ajankohtaista.
– Jos nämä ilmoitukset eskaloituvat, katsotaan, mitä niistä aiheutuu ja minkälaisia hintalappuja.
Työntekijäliitot ovat kertoneet esimerkiksi mielenilmauksista ja rajoitetun mittaisista ulosmarsseista.
Ammattiliittojen protestiviikot alkavat tänään – näin ne näkyvät
Työnantajia edustavat järjestöt sanovat STT:lle, että työtaistelutoimet, joita tälle viikolle on suunniteltu, ovat laillisia, sillä ne ovat luonteeltaan poliittisia työtaisteluja. Ne eivät kohdistu voimassa oleviin työehtosopimuksiin tai niiden määräykseen vaan hallituksen suunnitelmiin.
– Poliittinen työtaistelu on laillista niille, jotka ovat työsuhteessa. Viranhaltijoilla poliittinen työtaistelutoimi on sen sijaan kielletty, sanoo Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen.
KT edustaa kuntia, kuntayhtymiä ja hyvinvointialueita työnantajina.
Jalosen mukaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on ilmoittanut, että työtaistelutoimet koskevat vain työsuhteisia.
Voi vaikuttaa palkkaan
Häkämiehen mukaan työntekijän osallistuminen työajalla lyhyeen mielenilmaukseen ei varmaankaan vielä aiheuta seurauksia palkkaan.
– En osaa ottaa siihen kantaa, mutta se varmaan riippuu pituudesta. Jos on kyse vaikka 10–20 minuutista, varmaan tässä vaiheessa ei vielä. Mutta kyse on tietenkin kestosta ja siitä, miten toimet vaikuttavat yrityksen toimintaan.
KT:n Jalonen sanoo, että lähtökohtaisesti työnantajalla on kuitenkin oikeus vähentää ulosmarssiin osallistuvan työntekijän palkkaa.
– Toki palkkaa ei vähennetä silloin, jos työntekijän säännöllinen työaika ei lopulta jää vajaaksi kyseisellä työaikajaksolla, hän täsmentää.
Tämä koskee Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kunnissa työskenteleviä koulunkäynninohjaajia, jotka aikovat keskeyttää työnteon noin kymmeneksi minuutiksi torstaina.
Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden johtaja Janne Makkula kertoo, että myös Suomen Yrittäjien jäsenyhdistyksiin kohdistuu työtaistelutoimia. Työnantajalla ei ole mahdollisuutta puuttua ammattiliittojen poliittisiin työtaistelutoimiin.
– Siltä ajalta ei ole velvollisuutta tietenkään työnantajan maksaa palkkaa, kun ei tehdä työtäkään, Makkula sanoo.
"Sahataan omaa oksaa"
EK pitää ongelmallisena juuri sitä, että poliittinen mielenilmaisu katsotaan nykylainsäädännössä lailliseksi.
– Yritykset ovat maksumiehinä työrauhahaasteissa, jotka kohdistuvat maan hallitukseen. Tämä osoittaa meidän mielestämme, että lainsäädäntöä pitää uudistaa, Häkämies sanoo.
Hallituksen tavoitteena on, että jatkossa poliittiset lakot voisivat kestää vain vuorokauden.
Suomen Yrittäjien Makkula toivoo, että yritysten työntekijät miettisivät omalla kohdallaan sitä, onko mielekästä aiheuttaa vahinkoa ja haittaa omalle työnantajalle, kun tarkoituksena on vastustaa hallituksen suunnitelmia.
– Siinä tavallaan sahataan omaa oksaa.