Ammattisotilaat ovat vankasti Naton jäsenyyden kannalla: "Jäseneksi ei pääse kriisin uhatessa – palavaa taloakaan ei voi enää vakuuttaa"

Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita istuu Helsingin Katajanokalla liiton päämajassa, josta moni työläinen olisi kateellinen. Viehättävä tiilirakennus Kasinon pihalla on remontoitu viimeisen päälle.

Viita esittelee kyselyä, joka on purettu sotilaallisella perusteellisuudella. Toimittajan sähköpostiin jymähti runsaat 500 liuskaa.

Upseerit näkevät uhat toisin

Päätulokset löytyvät eepoksen joukosta melko helposti, niitä on alle 20. Liki 500 liuskaa on auki kirjoitettuja vapaita vastauksia, joissa upseerit tilittävät anonyymisti tuntojaan työpaikastaan, suomalaisesta yhteiskunnasta ja päättäjistä. Ja Suomen puolustuksen uskottavuudesta.

Edellisen kerran kysely tehtiin 2016, silloin Natoa kannatti 70 prosenttia jäsenistä, nyt 67.

Miksi upseerit haluavat Natoon, vaikka valtion virallinen linjaus on täysin päinvastainen?

– Tämä onkin aiheellinen kysymys, pohtii upseerien puheenjohtaja Viita.

– Ammattisotilaat katsovat asiaa laajemmin. Haluamme säilyttää maamme uskottavan puolustuksen – että hoidamme sen itse. Mutta Nato nähdään lisänä tähän turvallisuuteen.

Suurin uhka: Venäjä, Venäjä ja Venäjä

– Ja kyllähän näkemykseen vaikuttaa merkittävästi muuttunut turvallisuustilanne rajoillamme ja Itämerellä sekä tietysti Krimin ja Ukrainan kriisi. Perinteinen Naton rooli on tämän myötä noussut, kuvailee Viita.

Niinpä sitten kun kysytään, mikä on pahin turvallisuusuhkamme, eniten toistuva vastaus ei voi tulla kenellekään yllätyksenä: Venäjä. Uhka-vastauksia ei ole kuitenkaan purettu prosenteiksi. Onko aihe liian provosoiva?

– Ei, siitä ei ole kyse. Kyllähän tuo on upseeriston kanta, mutta Venäjä on laaja teema. Me annoimme kaikille mahdollisuuden kertoa, miten upseerit sen tuntevat. Venäjän uhkaa ei voi rakentaa mihinkään malliin, se perustuu moniin syihin.

Nato-optio on haihattelua

Upseerit vastasivat myös kysymykseen Nato-optiosta, siis mahdollisuudesta liittyä Natoon kriisitilanteen iskiessä.  60 prosenttia vastaajista ei luota tällaiseen vakuutukseen.

– Näyttää siltä, että upseerit eivät usko Nato-option olemassaoloon. Vakuutustahan ei voi ottaa, kun talo on jo tulessa, kuvailee puheenjohtaja Viita.

– Liittoutumiseen ei ole mitään oikotietä. Joko olet jäsen tai et ole.

Upseereilta pyydetään myös kouluarvosanoja maamme sotilasjohdolle, siis presidentille, pääministerille, puolustusministerille ja komentajalle. Arvosanat ovat kauttaaltaan hyvän ja tyydyttävän akselilla.

Jussi Niinistö: paras puolustusministeri

 Huomionarvoisinta on se, että Jussi Niinistö (sin.) sai viime todistuksessa 7½, nyt 9-. 

"Jämäkkä mies, joka pitää sanansa ja on ajanut puolustusvoimien asioita eteenpäin."  "Paras puolustusministeri sitten Elisabeth Rehnin."

Puolustuksemme luotettavuus onkin Nato-haikailusta huolimatta noussut upseerien silmissä. Eniten tulee kouluarvosanoja 8 ja 9, joiden määrä on kasvanut tuplasti viime kyselystä. Tähän vaikuttavat kalustoinvestoinnit ja myös varusmiespalvelu. 60 prosenttia vastaajista pitää nykyistä asepalvelusta parhaana. 

Onko 60 prosentin kannatus nykyiselle asepalvelukselle lopulta paljon vai vähän?

– Minusta se on paljon. Keskustelua ja kehitystä halutaan koskien kutsuntoja, naisten roolia ja kansalaispalvelusta, listaa Ville Viita.

Osa vastaajista vaatiikin myös naisille tiukempia vaatimuksia: palvelukseen – vaikka sitten pakolliseen kansalaispalvelukseen.

Onko varusmieskoulutus digiajan tasalla?

Kyselyssä ei tiedusteltu lainkaan, miten ajan tasalla, siis digiajan tasalla nykyinen "intti" on. Eikö varusmiehiä pitäisi jo kouluttaa kybersodankäyntiin?

– Kyllä, tämä on suuntaus. Kybersodankäyntiin pitää perustaa omat joukot. Kaikki siihen eivät pääse, koska suurin osa on edelleen perinteistä taistelukoulutusta, mutta hakumenettelyn kautta.

Palkka-armeijan vastauspylvästä kyselystä tuskin erottaa, koska se on 0,2.

– Olematon kannatus ei yllätä. Meillä on Ruotsi esimerkkinä. Kallista ammattiarmeijaa ollaan siellä nyt purkamassa ja palaamassa varusmiespalvelukseen. Meidän systeemimme on kustannustehokas, vakuuttaa puheenjohtaja Viita.

Nato tai ei – omasta puolustuskyvystä ei saa tinkiä 

Upseerit antavat siis tukensa selkeästi länteen suuntautuvalle liittoutumiselle. Naton lisäksi sotilaallinen yhteistyö Yhdysvaltojen ja Ruotsin kanssa saa huiman kannatuksen, 90 prosenttia.

Puheenjohtaja Viita vakuuttaa, että vapaamatkustajiksi ei pyritä.

– Ollaan sitten Naton jäseniä tai ei, Suomen omasta puolustuskyvystä pitää huolehtia. Ihmisillä voi syntyä se väärä käsitys, että me luovumme jostain ja yritämme päästä helpommalla tällaisen yhteistyön kautta. Se ei onnistu.