Koronapandemia ja siihen liittyvät toimet nakersivat myös Suomen ihmisoikeustilannetta vuonna 2020, ihmisoikeusjärjestö Amnesty kertoo vuosiraportissaan.
– Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi. Pandemian aikana ja sen jälkeen on erityisen tärkeää satsata ihmisoikeuksien turvaamiseen ja epätasa-arvoisten rakenteiden purkamiseen. Jokaisen poliittisen päätöksen ihmisoikeusvaikutukset on arvioitava kuntatasolla, lainsäädännössä ja valtion budjetissa, sanoo Amnestyn Suomen-osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro.
Suomea järjestö suomii naisiin kohdistuvan väkivallan lisääntymisestä ja siihen puuttuvien palvelujen heikentymisestä. Jonot palveluihin ovat kasvaneet niiden ollessa koronaepidemian vuoksi heikommin saatavilla tai jopa kokonaan katkolla.
Kiitosta järjestö antaa hallitukselle vuoden 2020 lopulla julkaistusta naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan toimintaohjelmasta, mutta huomauttaa, että siinä kuvattujen toimien jatkuvuus vaatii asian huomiointia seuraaviltakin hallituksilta.
Perusturvassa ja perheenyhdistämisissä ongelmia
Kritiikkiä saa myös perusturvan riittämättömyys esimerkiksi minimitason äitiys- ja sairauspäivärahan sekä työmarkkinatuen osalta. Koronaviruksen leviäminen on vaikeuttanut varsinkin niiden tilannetta, joilla on jo valmiiksi ollut vaikeaa.
– Hallitus on vastannut tilanteeseen väliaikaisilla sosiaaliturvan parannuksilla, mutta ne eivät kuitenkaan ole riittäviä, raportissa sanotaan.
Samoin ongelmia on kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisissä, joissa ei huomioida riittävästi lapsen oikeuksia. Perheenyhdistämisissä edellytetään huomattavan korkeaa tulotasoa, mikä tekee niistä monille mahdottomia. Lisäksi turvaa hakevia lapsia suljetaan säilöön ja ihmisiä palautetaan vaarallisiin maihin.