Maailmalla riehuva koronapandemia on vakava terveydellinen, sosiaalinen ja taloudellinen kriisi. Sen vaikutukset osuvat epätasaisesti eri ihmisryhmiin. Globaalin koronakriisin seurauksena jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevat ihmiset kärsivät kriisin seurauksista eniten, kirjoittaa MTV Uutisten kolumnissaan pääministeri Sanna Marin.
On erityisesti syytä olla huolissaan naisten ja tyttöjen tilanteesta globaalisti. Pandemian vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon ja naisten ja tyttöjen asemaan ovat laajat ja vakavat. Sukupuolten tasa-arvoa ei ole täysin saavutettu missään, mutta pandemian vaikutukset uhkaavat heikentää vuosikymmenien mittaista kehitystä ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista erityisesti siellä, missä olisi eniten tehtävää.
Satojen miljoonien lasten ja nuorten koulunkäynti on keskeytynyt koulusulkujen vuoksi. Varsinkin tyttöjen osalta koulusta putoamisen osuus on suuri. UNESCO:n arvion mukaan kehitysmaissa 24 miljoonaa lasta ei tule palaamaan kouluun. Pitkäaikaisten vaikutusten riski koko sukupolvelle on merkittävä.
Karanteenit ja talouksien sulkeminen ympäri maailmaa ovat rajoittaneet ihmisten liikkumista kodin ulkopuolelle. Kaikki kodit eivät kuitenkaan ole turvallisia, ja useimmiten väkivallan uhka kohdistuu naisiin. Arvioiden mukaan väkivalta on lisääntynyt pandemian aikana. YK:n pääsihteeri onkin osuvasti puhunut naisiin kohdistuvasta väkivallasta ’varjopandemiana.’
15 miljoonaa ei-toivottua raskautta lisää
Pandemian vaikutukset ulottuvat myös seksuaali- ja lisääntymisterveyteen. On arvioitu, että 10 prosentin lasku seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien palveluihin pääsyssä johtaisi 15 miljoonaan ei-toivottuun raskauteen ja yli kolmeen miljoonaan turvattomaan raskaudenkeskeytykseen vuodessa.
Suomi on kehityspolitiikallaan pyrkinyt vastaamaan koronapandemian globaaleihin vaikutuksiin. Olemme lisänneet rahoitustamme YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenille ja YK:n väestörahasto UNFPAlle. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen huomioidaan laajalti myös muussa Suomen kehitysrahoituksessa.
Suomi kiinnittää erityistä huomiota seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja oikeuksiin, sukupuolittuneeseen väkivaltaan ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen, kuten vammaisten naisten ja tyttöjen asemaan ja oikeuksiin. Valitettavasti maailmanlaajuisesti globaalista kehitysrahoituksesta vain pieni osa osoitetaan tasa-arvon edistämiseen.
Olemme keskellä globaalia pandemiaa, mutta siitä huolimatta meidän tulee katsoa eteenpäin. Ihmisoikeuksien, naisten ja tyttöjen aseman ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen on pidettävä huomiomme ytimessä. Ja meidän on nähtävä tässä yksi ulkopolitiikkamme vahvuuksista. Suomen viestiä kuunnellaan.