Ensi vuosikymmenelle ulottuvan selonteon linjauksissa kerrotaan puolustuksen tarvitsemista lisäresursseista ja liittoutumisen tuomista muutostarpeista.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) esittelee tänään iltapäivällä valtioneuvoston uuden puolustusselonteon.
Kyseessä on ensimmäinen puolustusselonteko sen jälkeen kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan ja Suomi liittyi Natoon.
Suomen edellinen puolustusselonteko on vuodelta 2021.
Häkkänen kertoi aiemmin tällä viikolla Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) seminaarissa selonteon lähtevän siitä, että Venäjä pysyy pitkäkestoisena turvallisuusuhkana.
Tämän vuoksi Suomella on oltava jatkuva kyky vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen, pitkäkestoiseen sotilaalliseen painostamiseen ja "vuosia kestävään laajamittaiseen sodankäyntiin" sekä omin voimin että osana Natoa, Häkkänen linjasi.
Uudesta selonteosta odotetaan 2030-luvulle ulottuvia linjauksia toimintaympäristön muutoksesta, puolustuksen tarvitsemista lisäresursseista sekä Nato-jäsenyyden mukanaan tuomista muutostarpeista.
Näitä ovat muun muassa Maavoimien kaluston osittainen uusiminen ja korvaaminen sekä Suomeen tulevien liittolaisjoukkojen toiminnan mahdollistavat järjestelyt.
6:49
Kielletyt jalkaväkimiinat haluttaisiin takaisin – tällaisia aseita ne ovat.
Iltalehden viime viikolla julkaiseman uutisen noin prikaatin suuruisen maajoukkojen valmiusjoukon perustamisesta Nato-tehtäviin Häkkänen on sen sijaan torjunut virheellisenä.
Häkkäsen mukaan uusi puolustusselonteko toimii vahvana viestinä myös maan rajojen ulkopuolelle siitä, että Suomi ottaa puolustuksensa vakavasti.