Puolustusselonteko: Venäjä on uhka pitkään tulevaisuudessa

2:08imgSuomi uudistaa maavoimia ja yhteensovittaa NATO:n puolustuksen.
Julkaistu 19.12.2024 05:15(Päivitetty 19.12.2024 11:48)

MTV UUTISET – STT

Ensi vuosikymmenelle ulottuvan selonteon linjauksissa kerrotaan puolustuksen tarvitsemista lisäresursseista ja liittoutumisen tuomista muutostarpeista.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) esitteli tänään iltapäivällä valtioneuvoston uuden puolustusselonteon. 

Voit katsoa puolustusselonteon esittelyn alla olevalta videolta.

33:13img

Venäjä pitkäkestoinen uhka Suomelle

Uuden puolustusselonteon mukaan Venäjä on pitkäkestoinen turvallisuusuhka Euroopalle ja Suomelle myös tulevaisuudessa. Nato-jäsenyys on kuitenkin vahvistanut Suomen pelotetta, mikä pienentää sodan uhkaa.

Suomi aikoo pitää puolustusmenonsa vähintään Natossa yhteisesti hyväksytyllä tasolla. Puolustusvoimien palkatun henkilöstön määrää lisätään selonteon mukaan merkittävästi.

Nato-jäsenyyden myötä Suomen puolustusratkaisu on muuttunut, mikä edellyttää lainsäädännön päivittämistä. Keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa asevelvollisten osallistuminen Nato-tehtäviin Suomen alueen ulkopuolella, selonteossa todetaan.

Ensimmäinen puolustusselonteko Ukrainan sodan jälkeen

Kyseessä on ensimmäinen puolustusselonteko sen jälkeen kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan ja Suomi liittyi Natoon.

Suomen edellinen puolustusselonteko on vuodelta 2021.

Häkkänen kertoi aiemmin tällä viikolla Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) seminaarissa selonteon lähtevän siitä, että Venäjä pysyy pitkäkestoisena turvallisuusuhkana. 

6:49imgKielletyt jalkaväkimiinat haluttaisiin takaisin – tällaisia aseita ne ovat.

Tämän vuoksi Suomella on oltava jatkuva kyky vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen, pitkäkestoiseen sotilaalliseen painostamiseen ja "vuosia kestävään laajamittaiseen sodankäyntiin" sekä omin voimin että osana Natoa, Häkkänen linjasi.

Uudesta selonteosta on odotettu 2030-luvulle ulottuvia linjauksia toimintaympäristön muutoksesta, puolustuksen tarvitsemista lisäresursseista sekä Nato-jäsenyyden mukanaan tuomista muutostarpeista. 

Näitä ovat muun muassa Maavoimien kaluston osittainen uusiminen ja korvaaminen sekä Suomeen tulevien liittolaisjoukkojen toiminnan mahdollistavat järjestelyt.

Iltalehden viime viikolla julkaiseman uutisen noin prikaatin suuruisen maajoukkojen valmiusjoukon perustamisesta Nato-tehtäviin Häkkänen on sen sijaan torjunut virheellisenä.

Häkkäsen mukaan uusi puolustusselonteko toimii vahvana viestinä myös maan rajojen ulkopuolelle siitä, että Suomi ottaa puolustuksensa vakavasti.

Juttua päivitetty 19.12.2024 kello 14.10: Selonteko julkaistiin.

Otsikkoa ja juttua päivitetty 14.13: Suora lähetys päättyi.

Tuoreimmat aiheesta

Puolustusvoimat