Analyysi: Kunta-alan riidassa ei paineta vielä paniikkinappia – uskoa sopuun on yhä ilman valtion lisäbudjettia

Kunta-alalle palaa työrauha vasta sitten, kun osapuolet pääsevät sopuun palkankorotuksista ja palkkaohjelmasta useille vuosille.

On vaikea nähdä, että työntekijäjärjestöille riittäisivät yleisen linjan mukaiset noin kahden prosentin korotukset pariksi vuodeksi, joten Kuntatyönantajan olisi jonkin verran tultava vastaan yleisen linjan yli. Prosenttiyksiköt ovat kalliita, mutta niin ovat ongelmat kuntakentälläkin.

Myös esimerkiksi hoitojonot ja syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret ovat inhimillisesti raskaita ilmiöitä ja taloudellisesti raskaita pulmia korjata.

Hoitajajärjestöt haluavat oman alansa pelastukseksi yleisten korotusten päälle vuosittaiset 3,6 prosentin korotukset viiden vuoden ajaksi ja muut liitot penäävät korotuksia lähes samansuuntaisesti.

Laskijasta riippuen hoitajajärjestöjen esittämät korotukset maksaisivat viidessä vuodessa sadoista miljoonista pariin miljardiin euroon. Eli veroja pitäisi nostaa tai velkaantua lisää tai säästää jostakin muusta julkisesta menosta, jotta rahat saataisiin kasaan.

Kunnilla tai hyvinvointialueilla ei ole nykyisin rahoja esitettyihin palkkaohjelmiin.

Ratkaisun syntymistä vaikeuttaa nyt osaltaan se, että julkistetut palkkavaatimukset ovat virittäneet henkilöstön toiveita niin ylös, että pienehköjä prosenttilukua ei hyväksytä.

Kuntatyönantajat ei ainakaan toistaiseksi ole puolestaan löytänyt rahoitusratkaisuja suuremmille korotuksille.

Tämän takia kolme viikkoa työskennellyt sovittelulautakunta ei ole pystynyt jättämään sovintoesitystä, vakka osapuolten sanotaan lähentyneen toisiaan ja joitakin tekstikysymyksiä on ratkaistu.

Olisi turhaa tehdä sovintoesitys, joka tyrmättäisiin heti.

Lue myös: Kunta-alan jättilakko uhkaa alkaa tiistaina – yksin Oulussa tuhannet työntekijät jäävät kotiin: "Koulut ja päiväkodit pääosin kiinni"

Ei vielä paniikkia

Ensi tiistaina monet julkiset palvelut seisahtuvat kymmenessä kaupungissa viikoksi, kun Juko, JHL ja Jyty aloittavat viikon lakon. Yli 81 000 työntekijää on lakossa.

Samaan aikaan hoitajajärjestöt valmistelevat joukkoirtisanomisia.

Ulospäin tilanne näyttää synkältä, mutta MTV Uutisten tietojen mukaan sovittelulautakunnan työhön on vielä uskoa.

Esimerkiksi valtiovalta ei ole puuttumassa neuvotteluihin eikä lisäbudjetteihin olla nyt hakemassa varoja kunta-alan palkankorotuksille. Ilman valtion tukea suuret palkankorotukset tuskin ovat mahdollisia siten, että kunnat eivät nostaisi veroprosenttejaan.

Hallitus kavahtaa yhä herkkään työmarkkinatilanteeseen puuttumista, vaikka työntekijäjärjestöt ovat jo pitkään penänneet valtiovallalta sen omia ratkaisuja. Paniikkinappia ei kuitenkaan hallituksessa paineta. Ainakaan vielä.

Poliittinen ohjaus olisikin hyvin riskialtista, sillä valtio vedettäisiin jatkossa herkemmin muidenkin työmarkkinariitojen ratkojaksi, jos kunta-alan neuvotteluja sorkittaisiin.

Antti Rinteen (sd.) lähtö pääministerin paikalta osittain Posti-jupakan seurauksena on lisäksi äärimmäinen esimerkki siitä, kuinka tulenarkoja työmarkkinakysymykset voivat hallitukselle olla.

Ministeritason ulostuloja on varottu, vaikka hallituspuolueista ainakin Vasemmistoliiton, Sdp:n ja vihreiden riveissä on kannatettu tuntuvia palkankorotuksia.

Painetta hallitukselle yritetään kuitenkin luoda. Viimeksi tänään hoitajajärjestö Super muistutti ”katastrofaalisesta” hoitajapulasta, joka supistaa jo palveluita monessa kunnassa.

– Hämmästelen sitä, etteivät päättäjät ota hoitajapulaa tosissaan. Hoitajat hakeutuvat muille aloille pienen palkan ja huonojen työolojen vuoksi. Tämä on tosiasia, joka ei ratkea itsestään, Superin puheenjohtaja Silja Paavola sanoi tiedotteessa.

Hallituksella on joitakin suunnitelmia hoitajapulaa varten, mutta suunnitelmat eivät nyt etene niin kuin on toivottu.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) vastasi hoitajapulan ratkaisuun näin eduskunnan kyselytunnilla torstaina, kun kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) siitä kysyi.

– Marraskuussa hallitus käynnisti hankkeen, joka tähtää siihen, että me saamme todella otteen tästä pahenevasta hoitohenkilöstöpulasta ja henkilöstön riittävyydestä. Tällä hetkellä maalis—huhtikuussa on ollut se tilanne, että nämä työmarkkinaneuvottelut ja siihen liittyvät erimielisyydet ovat jossain määrin haitanneet tämän hankkeen edistymistä. Siinä on tarkoitus käydä läpi niin koulutusasiat, työnjakoasiat, työkulttuuriasiat kuin ict:n käyttö, kaikkiaan 15 eri asiaa, Lindén kuvaili.

Lue myös: OAJ: Lakot alkavat väistämättä ensi viikolla – 80 000 työntekijää jää kotiin, koulut ja päiväkodit kiinni 10 kaupungissa