Valtion sopimusneuvottelut ovat erittäin vaikeassa tilanteessa. Ensi viikolla koetaan kolmen päivän lakko, ellei valtakunnansovittelija saa ihmettä aikaan pääsiäisenä, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Valtiolla on käynnissä kova palkkariita. Työnantaja eli valtion työmarkkinalaitos ei ole suostunut yleisen linjan mukaisiin palkankorotuksiin eli kahdeksaan prosenttiin kolmessa vuodessa.
Tämän viikon alussa kaatui sovintoesitys, joka olisi ollut parhaimmillaan 7,1 prosenttia kolmessa vuodessa. Yhtälöön kuului kuitenkin 1,10 prosentin virastoerä, joka ei välttämättä olisi ihan koko valtion henkilöstölle tullut.
Kaikki pääsopijajärjestöt hylkäsivät tämän sovintoesityksen. Palkansaajat vaativat enemmän ja työnantaja vähemmän.
Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara saa taikoa aikamoisen pääsiäispupun hatusta ensi maanantain sovittelussa, jotta osapuolet pääsevät sovintoon ennen ensi tiistaina uhkaava lakkoa.
Toivottavasti tällainen pääsiäisen ihme syntyy, vaikka todennäköistä se ei ole.
Kolmen päivän lakkoon kuuluisivat Itä-Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen poliisilaitokset, postitulli Helsinki–Vantaan lentoasemalla, valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin Rovaniemen toimipaikat ja Ilmatieteen laitos.
Lakon ulkopuolelle rajataan tehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa ihmisten hengelle tai terveydelle tai merkittävää vaaraa omaisuudelle.
Lue myös: Poliisi varautuu uuteen lakkoon, näin suojelutyöstä on sovittu
Sekaantuuko hallitus kiistaan?
MTV Uutisten tietojen mukaan valtion sopijajärjestöjen keskuudessa on epäilyksiä siitä, että valtion työmarkkinalaitos olisi poliitikkojen eli hallituksen ohjauksessa.
Epäilykset heräsivät jo viikkoja sitten, kun työmarkkinalaitos katkaisi neuvottelut palkankorotuksiin liittyvän erimielisyyden takia.
Ihmetystä herätti, kun neuvotteluita ei edes yritetty järjestöjen kesken jatkaa.
Palkansaajat uskovat, että sopimusneuvottelut on alistettu julkisen talouden tasapainotukselle ja palkankorotuksista yritetään säästösyistä tinkiä.
Kaikki toki tietävät julkisen talouden tilanteen, mutta palkansaajille on ainakin toistaiseksi mahdotonta hyväksyä yleisen linjan alle meneviä palkankorotuksia.
Pelkona on palkkakuoppa, joka syvenisi kierros kierrokselta.
Kolikon toisena puolena on tosin se, että valtio vähentää jo säästösyistä työvoimaansa. Valtion henkilöstömäärä on vähentynyt reilulla tuhannella joulukuusta 2023 helmikuulle 2025, jos te-palveluiden siirtoa ei oteta laskuihin mukaan.
Vähennystä on tehty niin eläköitymisen kautta, määräaikaisuuksien loppumisella kuin irtisanomisilla.
Mitä suuremmat palkankorotukset, sitä enemmän väki voi valtiolla vähentyä. Säästökuuri ei vielä lopu.
Lisäselvyyttä palkka- ja henkilöstöpolitiikkaan voi tulla ensi viikon kehysriihessä, kun selviää, tuleeko uusia säästöjä ja minne ne kohdistuvat.
Kunta-ala seuraava potilas?
Kunta-alalla sopimukset loppuvat huhtikuun lopussa ja samanlainen palkkariita voi olla edessä kuntien ja hyvinvointialueiden osalta.
Toistaiseksi palkankorotuksista ei ole kunta- ja hyvinvointialojen neuvotteluissa juuri puhuttu, sillä nämä vaikeat kysymykset jätetään usein neuvotteluiden loppusuoralle ratkottavaksi.
Rahat ovat vähissä niin kunnilla kuin hyvinvointialueilla, joten maltilliset korotukset olisivat varmasti työnantajien mieleen. Palkansaajat eivät kuitenkaan yleisen linjan alle suostu sopimaan myöskään kunnissa tai hyvinvointialueilla.