Väestömäärämuutokset näkyvät ensi kevään vaaleissa eduskuntaan valittavien kansanedustajamäärien muutoksina. MTV Uutiset selvitti, miten muutokset olisivat näkyneet edellisten, vuonna 2019 käytyjen eduskuntavaalien tuloksissa.
Kaakkois-Suomi saa ensi huhtikuussa kaksi kansanedustajaa vähemmän kevään eduskuntavaaleissa ja Lappi mentettää yhden edustajapaikan. Näiden vaalipiirien suhteellinen väestömäärä on pudonnut muuttovoittopiireihin nähden, mikä on muutoksen taustalla.
Vaalipiirien voittajat ovat suhteellista väestöään kasvattaneet Pirkanmaa, Uusimaa ja Helsinki, jotka kaikki saavat yhden lisäedustajan.
Jos edustajamäärien muutokset olisivat tulleet voimaan jo vuoden 2019 vaaleissa, olisi se näkynyt eduskunnan kokoonpanossa yksittäisinä muutoksina.
Grafiikka näyttää, kuinka vaalipiirien edustajamäärät muuttuvat ensi kevään eduskuntavaaleissa.
Lohi, Holopainen ja Turtiainen rannalle
Lapissa (-1 paikka) eduskunnasta olisi pudonnut vuodesta 2011 kansanedustajana toiminut keskustan Markus Lohi (4 969 ääntä). Hän on edustajapestinsä lisäksi toiminut sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana kesästä 2020 alkaen, joten merkittävän valiokunnan johtaja olisi sekin ollut toinen.
Kaakkois-Suomesta (-2 paikkaa) olisi jäänyt varasijalle kaksi nykyistä ensikertalaisedustajaa: vihreiden Hanna Holopainen (2 659 ääntä) sekä perussuomalaisten riveistä valittu ja sittemmin puolueesta erotettu Ano Turtiainen (3 264 ääntä).
Äänikynnys, eli eduskuntaan pääsyn vaikeus, nousee jatkossa entisestään Lapissa ja Kaakkois-Suomessa. Kuvaavaa äänikynnysongelmalle on, että Lapissa jo vuoden 2019 vaaleissa jäi rannalle vihreiden Riikka Karppinen 7 818 äänellä. Äänimäärällä olisi päässyt heittämällä kansanedustajaksi kaikissa muissa, suuremmissa vaalipiireissä.
MTV:n Uutisaamun haastattelussa kokoomuksen, vihreiden ja keskustan puoluesihteerit nostivat nykyisen vaalipiirijärjestelmän suureksi ongelmaksi pienissä vaalipiireissä korkeaksi nousevan äänikynnyksen.
Lue myös: Pienin vaalipiiri kutistuu eduskuntavaaleissa, suurin kasvaa – "Demokratian kannalta ongelma"
Tynkkynen, Nylander ja Harkimo edustajiksi
Pirkanmaalla (+1 paikka) eduskuntaan valittu lisäedustaja olisi ollut yli kymmenen vuotta 2004–2015 kansanedustajana toiminut vihreiden Oras Tynkkynen (4 303 ääntä).
Uudellamaalla (+1 paikka) eduskuntapaikkaa vuodesta 2003–2019 hallussaan pitänyt RKP:n Mikaela Nylander (4 643 ääntä) olisi säilyttänyt paikkansa.
Helsingissä (+1 paikka) varasijalta ensikertalaiseksi eduskuntaan olisi noussut Liike Nytin Joel Harkimo (3 987 ääntä)
Ano Turtiainen olisi jäänyt vuonna 2019 rannalle, Joel Harkimo taas olisi valittu.
Ei muutosta hallituksen syntyyn
Muutosten myötä puolueista voittajia olisivat olleet RKP ja Liike nyt yhdellä lisäedustajalla. Häviäjiä olisivat olleet keskusta ja perussuomalaiset yhdellä putoajalla.
Perussuomalaiset tosin menetti yhden edustajansa antamallavuonna 2020 potkut Ano Turtiaiselle eduskuntaryhmästään ja vuonna 2021 koko puolueesta. Tällä hetkellä Turtiainen johtaa perustamaansa Valta kuuluu kansalle -puoluetta.
Lue myös: Puhemies Anu Vehviläinen kertoo keskustelleensa Ano Turtiaisen kanssa – maskikehotuksista lämmenneen Turtiaisen kerrotaan uhanneen varapuhemiestä
Vihreät jäisi plus miinus nollaan Pirkanmaan lisäpaikan ja Kaakkois-Suomen pudotuksen myötä.
Hallituksen muodostamiseen muutokset tuskin olisivat vaikuttaneet, sillä nykyisen opposition ja hallituspuolueiden väliset voimasuhteet olisivat pysyneet samana.