Seuraeläimistä on löydetty samoja antibiooteille resistenttejä bakteereja kuin ihmisistä. Seuraeläinten ja ihmisten välillä kontakti on usein tiivis ja pitkäaikainen, mikä mahdollistaa antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien tarttumisen eläimistä ihmisiin ja päinvastoin.
Antibiootit ovat yksi lääketieteen merkittävimmistä keksinnöistä.
Bakteerien muuttuminen antibiooteille vastustuskykyisiksi eli resistenteiksi uhkaa kuitenkin nyt sekä ihmisten että eläinten terveyttä kaikkialla maailmassa, kirjoittavat THL:n johtava asiantuntija Jari Jalava ja Helsingin yliopiston dosentti Merja Rantala Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n blogissa.
Yleensä antibioottien käyttöä pidetään syynä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien syntymiseen. Mitä enemmän käytämme antibiootteja ihmisillä ja eläimillä, sitä enemmän molemmilla löytyy resistenttejä bakteereja.
– Eläinten kohdalla huomio kiinnittyy yleensä tuotantoeläimiin, koska arviolta yli 70 prosenttia kaikista maailmalla myydyistä antibiooteista käytetään juuri tuotantoeläimille. Suomessa seuraeläimillä, kuten kissoilla ja koirilla, käytetään kuitenkin suhteellisen paljon antibiootteja, enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, kirjoittajat toteavat.
Bakteerit leviävät myös ihmisten ja eläinten välillä
Antibioottien käyttö seuraeläimillä on vähentymässä Suomessa. Silti eläinlääkäreiden tulee edelleen kiinnittää huomiota antibioottien asianmukaiseen käyttöön ja pyrkiä vähentämään sitä.
Seuraeläimistä on myös löydetty samoja antibiooteille resistenttejä bakteereja kuin ihmisistä.
Tällaisia ovat esimerkiksi ihmisille infektioita aiheuttavat, tutut moniresistentit bakteerit kuten ESBL Escherichia coli ja MRSA. Myös antibiooteille erittäin resistenttejä, niin sanotuille viimeisen linjan lääkkeille resistenttejä CPE-bakteereja on jo löydetty Suomessa koirista.
– Resistentit bakteerit leviävät eläinten välillä, mutta myös esimerkiksi ihmisten ja eläinten välillä, Jalava ja Rantala muistuttavat.
Antibioottien käyttö ei kuitenkaan yksin johda resistenssin yleistymiseen. Seuraeläinten ja ihmisten välillä kontakti on usein tiivis ja pitkäaikainen, mikä mahdollistaa antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien tarttumisen eläimistä ihmisiin ja päinvastoin.
Lisäksi globaalissa maailmassa antibiooteille resistentit bakteerit leviävät maasta toiseen. Esimerkiksi Suomesta koirilta löydetty CPE-bakteeri on Suomessa erittäin harvinainen, mutta valitettavan yleinen Intian niemimaalla ja Balkanin alueella.
Jalava ja Rantala kokoavat lemmikinomistajan muistilistan:
- Lemmikin sairastuessa anna eläinlääkärin arvioida hoidon ja lääkityksen tarve. Älä lääkitse eläintä omin päin kaapin perukoilta löytyneillä antibiooteilla.
- Ihmisten ja eläinten mukana kulkee resistenttejä bakteereja. Esimerkiksi Venäjältä ja Romaniasta tuoduilta katukoirilta on löytynyt usein resistenttejä bakteereita.
- Resistentit bakteerit leviävät tilanteissa, missä yhdistyvät antibioottien käyttö ja lukuisat kontaktit eläinten ja ihmisten välillä. Tällaisia paikkoja ovat eläinlääkäriasemat ja eläinsairaalat. Resistentit bakteerit voivat levitä myös kotiolosuhteissa. Hyvä hygienia vähentää tarttumista.
- Myös ruoka voi toimia resistenttien bakteerien lähteenä. Tällöin huomio kiinnittyy erityisesti raakaruokaan, jota ei kuumenneta. Kuumennuksen puuttumisen takia bakteerit säilyvät ruoassa elinkelpoisina. Ruokaviraston ja useiden ulkomaisten tutkimusten perusteella lemmikkien raakaruoka on merkittävä MRSA- ja ESBL-bakteerien lähde.