Antibioottiresistenssi voi muuttaa tavalliset infektiot hengenvaarallisiksi – näin sitä on torjuttu Suomessa

Antibioottiresistenssi on noussut yhdeksi johtavista kuolinsyistä maailmassa. Kuolleisuusluvut ovat jo suuremmat kuin esimerkiksi malariassa. Maailmassa kuolee antibioottiresistenssiin vuosittain noin 1,2 miljoonaa ihmistä, ja asiantuntijoiden mukaan vuonna 2050 luku olisi jo 10 miljoonaa.

Kyseessä on pinnan alla kytevä "piilopandemia", jonka seuraukset alkavat näkyä merkittävästi 10–20 vuoden kuluttua.

– Voi olla, että meidän lapsillamme ei enää ole riittävästi tehokkaita antibiootteja. Tilanteeseen tulee varautua jo nyt, sanoo professori Pentti Huovinen Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta.

Antibioottiresistenssillä tarkoitetaan tilannetta, jossa bakteeri pystyy vastustamaan siihen tarkoitettua antibioottia eli tulee sille resistentiksi. Tällöin kyseistä antibioottia ei voi enää käyttää tämän bakteerin aiheuttaman infektion hoitoon. Antibioottiresistenssin vuoksi tavalliset infektiot, kuten esimerkiksi virtsatietulehdus tai keuhkokuume, voivat muuttua henkeä uhkaaviksi.

Pohjoismaissa Euroopan paras tilanne

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa antibioottiresistenssin tilanne on muuta maailmaa parempi. Antibioottiresistenssin vuoksi Suomessa kuolee vuosittain noin 90 ihmistä.

– Suomessakin resistenssitilanne vaikeutuu vähä vähältä. Vaikka kaikkein laajakirjoisimmille antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita löydetään meillä harvoin, yksittäisten löydösten määrä oli viime vuonna jo korkeampi kuin koskaan aiemmin, kertoo infektiosairauksien professori, ylilääkäri Anu Kantele.

Suurinta antibioottiresistenssin aiheuttama kuolleisuus on Afrikan ja Aasian alueella. Myös Euroopassa arviot antibioottiresistenssin aiheuttamista kuolemantapauksista ovat moninkertaistuneet muutamassa vuodessa.

Euroopassa pahin tilanne on Itä- ja Etelä-Euroopassa ja paras Pohjoismaissa. Vuonna 2019 Euroopassa menehtyi arviolta 133 000 ihmistä antibioottiresistenssin vuoksi.

Euroopassa suurimmat antibioottiresistenssin aiheuttamat kuolinsyyt ovat verenmyrkytys, keuhkokuume ja vatsan alueen infektiot.

– Tyypillinen nopeasti leviävä moniresistentti bakteeri on suoliston kolibakteeri, joka leviää etenkin huonon hygienian oloissa, kertoo Kantele.

Resistenteiltä bakteereilta mahdotonta välttyä

Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit kulkeutuvat maasta toiseen muun muassa matkailijoiden ja ruoan mukana.

Resistenttejä bakteereita kulkeutuu ihmisten elimistöön myös ilmansaasteiden pienhiukkasten välityksellä. Käytännössä resistenteiltä bakteereilta on mahdotonta suojautua. Ympäristössä on valtava määrä tilanteita, joissa niille altistutaan.

– Olemme jatkuvan bakteeripommituksen alla. Vaikka tilanne on nyt hyvä, se voi olla toinen jo kymmenen vuoden kuluttua, sanoo professori Huovinen.

Hän on tutkinut antibioottiresistenssiä 40 vuoden ajan ja ollut tilanteissa, joissa on uskottu, että on löytynyt antibiootti, joka ei aiheuta resistenssiä. Sellaista ei toistaiseksi kuitenkaan ole löytynyt.

Yksi merkittävä syy antibioottiresistenssin kasvuun on antibioottien liiallinen käyttö. Huovisen mukaan Suomessa tilanne on hyvä, koska meillä on infektiotautien Käypä hoito -suositukset ja sairaaloiden infektioiden torjunta toimii hyvin.

– Jokainen antibioottikuuri muuttaa elimistön normaalia bakteeristoa. Jokaisen antibioottikuurin yhteydessä pitäisi neuvotella lääkärin kanssa, onko antibiootille todellista tarvetta ja jos on, niin milloin se kannattaa aloittaa. Moni lievä bakteerin aiheuttama infektio paranee ilman antibioottiakin, sanoo Huovinen.

Esimerkiksi virtsatieinfektioita voi aiheuttaa bakteeri, jota ei voi hoitaa kotona. Tällöin tarvitaan suonensisäinen antibiootti. Jos tällainen bakteeri leviää, täyttyvät sairaalat nopeasti.

Suomessa varauduttu jo pitkään

Suomessa antibioottiresistenssin uhka on tiedostettu jo 1980-luvun lopulla, jolloin sosiaali- ja terveysministeriössä alkoi Terveyttä kaikille vuoteen 2000 -ohjelma, ja perustettiin kansallinen mikrobilaboratorio. Suomessa on jo 30 vuoden ajan kerätty tietoa tärkeimpien taudinaiheuttajabakteerien muuttumisesta vastustuskykyisiksi.

Maanlaajuinen seurantaverkosto mahdollistaa antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien torjumisen. Sairaalahygieniatiimit pystyvät estämään resistentin bakteerin tarttumisen toisiin potilaisiin eristämällä bakteeri-infektiopotilaita.

– Suomessa on ehkä maailman paras järjestelmä sairaaloissa, ja toivottavasti siitä pidetään kiinni myös uusilla hyvinvointialueilla. Potilas pitää voida eristää, jos hänellä on herkästi tarttuvan resistentin bakteerin aiheuttama infektiotauti, sanoo professori Pentti Huovinen.

Bakteerit ovat sitkeitä. Ne ovat säilyneet maapallolla 3,5 miljardia vuotta ja pärjänneet kaikissa katastrofeissa.

Antibioottien käyttö on lisääntynyt 1950-luvulta lähtien. Käyttöä on kiihdyttänyt globaalisti myös antibioottien käyttö tuotantoeläinten kasvunedistämistarkoituksessa. Euroopassa antibioottien käyttö kasvunedistäjinä on kielletty.

Lue myös: Lasten antibioottikuurit vähenivät yli puolella koronarajoitusten takia: "Toivottavasti opimme tästä jotain"