Antti Häkkäsen ulostulosta vastareaktio – reservin erohakemuksiin tuhti piikki

Hänen mukaansa hakemuksia pois reservistä oli jätetty eilisen aikana ja tänään puoleenpäivään mennessä yhteensä 160. Reijonen sanoo määrän olevan suuri verrattuna siihen, että koko tammikuun aikana hakemuksia tuli 255.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoi eilen Kyrönmaa-lehden haastattelussa aikovansa estää reservistä eroamisen muuttamalla lainsäädäntöä. Häkkänen sanoo pitävänsä reservistä eroamista epäisänmaallisena.

"Vastasin yleisön ja toimittajan kysymyksiin"

Häkkänen kertoo nyt STT:lle, että reservistä eroaminen nousi esiin Laihialla Pohjanmaalla pidetyssä yleisötilaisuudessa ja sen jälkeen Kyrönmaa-lehden toimittajan haastattelussa.

Hän ei siis omien sanojensa mukaan ottanut reservistä eroamisen kieltämistä itse esiin.

–  Se oli vastaus yleisökysymykseen, ja tällä hetkellä pohdiskelen, pitäisikö asialle tehdä oikeudellisesti jotain, Häkkänen sanoo.

–  Tämä ei ole kärkiprioriteetti ollenkaan vaan itse asiassa aivan lillukanvarsi. Ei reservistä eroaminen vaikuta tällä hetkellä Suomen maanpuolustukseen.

Häkkäsen mukaan eroamisen kieltäminen ei esimerkiksi ole kärkipään asia Petteri Orpon (kok.) hallituksen tavoitteessa kehittää asevelvollisuutta.

Häkkänen ei lähde spekuloimaan, onko hänen jyrkähkö ulostulonsa kaikesta huolimatta voinut lisätä reservistä eroamista.

–  Kaikki maanpuolustukseen liittyvät asiat herättävät paljon tunteita ja keskustelua. Sama juttu on varmasti tässä asiassa, Häkkänen tyytyy toteamaan.

"Ei vaikuta suorituskykyyn"

Puolustusvoimien Pääesikunnan viestintäosastolta kommentoitiin perjantaina STT:lle sähköpostitse, että reservistä eronneiden määrä ei ole hälyttävä eikä se tällä hetkellä vaikuta Puolustusvoimien suorituskykyyn.

Pääesikunnan viestissä kuitenkin sanotaan, että muuttunut turvallisuustilanne sekä esimerkiksi Suomen Nato-jäsenyys ovat edellyttäneet ja edellyttävät "monelta osin lainsäädännön uudelleentarkastelua".

– Täydennyspalvelukseen hakeutuminen reservistä on yksi näistä tarkasteltavista asioista, Pääesikunta sanoo.

–  Täydennyspalvelukseen hakeutuvilla on siihen nykyisellään laillinen oikeus. Tätä oikeutta on kuitenkin syytä tarkastella, ettei puolustuskyky vaarannu tositilanteessa.

Pääesikunnan mukaan reservistä erosi viime vuonna noin 1  700 ihmistä. Määrä kattaa ne reserviläiset, jotka siirtyivät täydennyspalveluksen kautta samaan rekisteriin siviilipalveluksen suorittaneiden henkilöiden kanssa.

Aseistakieltäytyjäliiton mukaan määrä oli kaikkien aikojen toiseksi suurin. Ennätysvuosi oli 2022, jolloin reservistä erosi reilut 3  800 ihmistä.

Edellinen ennätys oli Aseistakieltäytyjäliiton mukaan vuodelta 2015, jolloin vajaat tuhat ihmistä erosi reservistä. Useimpina vuosina määrät ovat olleet joitain satoja, liitto kertoo.

Reserviin kuuluu noin 870 000 suomalaista. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 280 000 sotilasta, ja vahvuutta täydennetään tarvittaessa muilla reserviläisillä.

Lue myös: Puolustusministeri Häkkänen estäisi reservistä eroamisen kokonaan – reserviläisliiton puheenjohtaja toppuuttelee: "En lähtisi niin jyrkästi sanomaan"