Antti Häkkänen oli keväällä 2012 myrtynyt – ”Olen miinoja rakastavana pioneerivänrikkinä niin pettynyt”, hän tylytti sosiaalisessa mediassa. Viime aikoina miina-asioissa on nähty kiinnostavaa kulissipolitiikkaa, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan toimittaja Alec Neihum.
Puola, Liettua, Latvia ja Viro ilmoittivat viime viikolla vetäytyvänsä Ottawan sopimuksesta.
Henkilömiinojen kielto oli kaunis ajatus. Baltian maat liittyivät sopimukseen 2000-luvun alkuvuosina ja Puola vuonna 2012.
Se maailma jäi taakse, kun Venäjä vyöryi Ukrainaan.
– Venäjän ja Valko-Venäjän Nato-rajanaapureihin kohdistuvat sotilaalliset uhat ovat lisääntyneet merkittävästi, Puolan ja Baltian puolustusministerit perustelivat viime viikolla tiedotteessa ratkaisuaan.
Suomessa reaktiot ovat olleet erittäin ymmärtäväisiä.
Diplomaattinen ovi, joka oli Venäjän uhalta puolustautuvassa Euroopassa jo valmiiksi apposen auki, revittiin liki saranoistaan.
Suomi korostaa tekevänsä päätökset omista lähtökohdistaan. Porukassa on silti yleensä helpompi liikkua.
MTV:n tiedot: Prinsessa Dianakin mainittu
Miinakielto nousi politiikan asialistan kärkipäähän, kun Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola peräänkuulutti yllättäen viime marraskuussa MTV:n Uutisextrassa keskustelua aiheesta.
Puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok.) tuli kiire kertoa, että asiaa oli selvitetty jo kesästä asti.
Suomeen on pohdinta-aikana yritetty vedota myös ulkomailta.
Baltian maat toivovat tietysti Suomen liittyvän seuraansa, mutta kulissien takana Suomelle on esitetty toisenlaisiakin toiveita.
MTV Uutisten tietojen mukaan ainakin Britannian korkean tason päättäjät ovat pitäneet Ottawan sopimusta esillä tavatessaan Suomen valtionjohdon edustajia.
Britannia oli aikanaan keskeisessä roolissa sopimuksen synnyssä.
Vuonna 1997 Prinsessa Diana käveli miinakentän läpi vievällä polulla Angolassa ja kampanjoi miinakiellon puolesta Bosniassa vielä juuri ennen kuolemaansa.
Ottawan sopimus on nähty Britanniassa jopa rakastetun prinsessan henkisenä perintönä. Hänen poikansa, Prinssi Harry, on kulkenut äitinsä tavoin Angolassa miinakentällä ja tehnyt töitä, jotta maailmassa ei olisi yhtäkään maamiinaa vuonna 2025.
Suomalaiset ovat saaneet kuulla Ottawan sopimuksen painoarvosta ajassa, jossa kaikki sopimukset murenevat.
Prinsessa Dianan painoarvo vain on kovin rajallinen, kun Suomi päättää maanpuolustuksestaan.
Ovatko nykymiinat eettisempiä?
Puolustusministeri Häkkänen esittelee ehkä jo tällä viikolla hallitukselle puolustushallinnon selvityksen siitä, tulisiko Ottawan sopimuksesta irtaantua.
Monelle poliitikolle asia on jo päivänselvä.
Perussuomalaiset oli ainoa puolue, joka vastusti yksituumaisesti miinakieltoa eduskunnan äänestyksessä vuonna 2011.
Tänä päivänä eduskuntapuolueista vain vasemmistoliitto on tiukasti miinakiellon puolella. Vihreissä kiellon kannatus ei ole aivan yksimielistä, SDP:ssä selvä enemmistö halunnee irti.
Useita empijöitä kiinnostaa vielä, minkälaisia miinoja puolustusvoimat voisi nähdä tarvitsevansa. 2010-luvulla tuhottujen sakara- ja putkimiinojen tilalle on luotu maailmalla uudenlaisia miinoja, jotka voivat tehdä itsensä vaarattomiksi riittävän ajan kuluttua. Ovatko ne aidosti eettisempi vaihtoehto?
Häkkänen vuonna 2012: "Ennemmin vaikka vesipyssyjä Tiimarista"
Puolustusministeri itse taisi julkistaa henkilökohtaisen kantansa Suomen kuulumisesta Ottawan sopimukseen jo vuonna 2012.
Tuolloin 26-vuotias kokoomusnuorten puheenjohtaja Häkkänen jakoi Facebookissa uutisen, joka kertoi Suomen korvaavan jalkaväkimiinat minilennokeilla ja pimeänäkölaitteilla.
Häkkänen on suorittanut varusmiespalveluksensa pioneerina ja touhunnut epäilemättä miinojen parissa. Saatetekstissä hän kertoi peräti rakastavansa miinoja.
Suomen Ottawa-päätöksen hän lyttäsi.
– Olen kyllä miinoja rakastavana pioneerivänrikkinä niin pettynyt tähän miinat kieltävään hölmöön päätökseen. Tehokkaat, edulliset ja omille joukoille turvalliset jalkaväkimiinat korvataan kymmenien miljoonien lennokeilla ja sirkuslaseilla. Ennemmin vaikka vesipyssyjä Tiimarista niin olisi edes tullut halvemmaksi, Häkkänen kirjoitti.
Päivityksestä muuten tykkäsi toinen silloinen kokoomuslupaus, nykyinen ulkoministeri Elina Valtonen.