Reservistä erosi perjantaina ennätysmäärä: Pekka Haavisto huolissaan puolustusministeri Häkkäsen puheista – "Turha paniikkireaktio"

Puolustusministeri Antti Häkkänen kertoi tällä viikolla Kyrönmaa-lehden haastattelussa etsivänsä oikeudellisia keinoja lain muuttamiseksi, jotta Puolustusvoimien reservistä ei pystyisi eroamaan.

Häkkänen sanoi lehdelle "etsivänsä pykälät kuntoon" vielä kevään aikana niin, että reservistä "karkaaminen" ei olisi enää mahdollista. Perusteluksi Häkkänen kertoi sen, että hän pitää reservistä eroamista epäisänmaallisena.

Myöhemmin hän sanoi STT:lle, ettei hän ole tehnyt mitään varsinaista avausta reservistä eroamisen kieltämiseksi.

Reservistä tehtiin perjantaina 293 hakemusta täydennyspalvelukseen. Siviilipalveluskeskuksesta arvioidaan, että lukumäärä on historian suurin. Myös tänään lauantaina on tullut jo hakemuksia.

Lue myös juttu joulukuulta: Reserviläisiä pakolla Naton sotiin? Näin ehdokkaat vastaavat

Häkkäsen lipsautus aiheutti selvästi isomman eropiikin reservistä kuin Ukrainan sodan alku

Turha paniikkireaktio

Valitsijayhdistyksenpresidenttiehdokas Pekka Haavisto kertoo olevansa huolissaan Häkkäsen ulostulosta.

– Se ei tuntunut kovin suunnitellulta, Haavisto kommentoi MTV Uutisille Tampereella tänään.  

Hänen mukaansa asiaa pitäisi käsitellä puolustusselonteon yhteydessä.

– Nyt näyttää tästä seurannee niin sanottu paniikkireaktio, joka on ihan turha.

Reservistä eroamisen kieltäminen voisi Haaviston mukaan tuoda ”hiljaista tyytymättömyyttä”, joka jossain vaiheessa voisi näkyä kielteisellä tavalla.

– Pidän hyvin tärkeänä, että maanpuolustustehtävissä olevat ihmiset tietävät, minkälaiset tehtävät heitä odottavat, ja heillä on motiivi ja valmius siihen.

Lue myös: Tutkija ei käsitä Häkkäsen reserviläislausuntoa yhtään – puolustusministeri MTV:lle: "Lillukanvarsi koko asia"

Näin vaikeaa on erota reservistä

Ymmärrystä myös reservistä eroaville

Haavisto sanoo itse ymmärtävänsä myös reservistä lähtijöitä.

– Mielestäni on niin, että jos joku kokee syystä tai toisesta, ettei voisi sodan ajan sotilasreservissä olla, heille täytyisi löytää vaihtoehtoinen sijoitus.

– Sekin on pelottava ajatus, että olisi suurempi ryhmä ihmisiä, jotka kriisin tullen toteaisivat, etteivät halua tehdä sitä tai tätä. Tämä on hyvä selvittää rauhan aikana.

Lue myös: Häkkänen pehmentää puheitaan reservistä eroamisen kieltämisestä

Antti Häkkäsen ulostulosta vastareaktio: yli 150 erohakemusta reservistä

Siviileillekin käyttöä sodan aikana

Haavisto toteaa, että kriisinhallintaan tarvitaan hyvin paljon siviilejä.

– Uskon, että heistä (reservistä eroavista) ihmisistä löytyisi paljon kyvykkäitä ihmisiä tekemään erilaisia siviilitehtäviä.

Pääesikunta tarkastelisi lakia

Puolustusvoimien Pääesikunnan viestintäosastolta kommentoitiin perjantaina STT:lle sähköpostitse, että reservistä eronneiden määrä ei ole hälyttävä eikä se tällä hetkellä vaikuta Puolustusvoimien suorituskykyyn.

Pääesikunta kuitenkin lisäsi, että muuttunut turvallisuustilanne sekä esimerkiksi Suomen Nato-jäsenyys ovat edellyttäneet ja edellyttävät "monelta osin lainsäädännön uudelleentarkastelua".

– Täydennyspalvelukseen hakeutuvilla on siihen nykyisellään laillinen oikeus. Tätä oikeutta on kuitenkin syytä tarkastella, ettei puolustuskyky vaarannu tositilanteessa, Pääesikunta sanoi.

Reserviläisliiton puheenjohtaja Kari Salminen kommentoi asiaa STT:lle perjantaina sanomalla, että hän ei kannata reservistä eroamisen täyttä kieltämistä. Salminen sallisi eroamisen esimerkiksi terveydentilan tai henkilökohtaisen vakaumuksen takia.

Lue myös: Reserviläisliiton puheenjohtaja ei kieltäisi reservistä eroamista kokonaan – "Nämä ovat marginaalisia lukuja"