Osa verisuonista on kuin hiusta, osa paksua putkea. Verenkiertoelimistön keskus on suunnilleen nyrkin kokoinen sydän.
Sinivalaan verisuonistossa voisi uida. Ihmiskehossa ei pysty aivan samaan, mutta monet suonemme ovat silti selvästi silmällä nähtäviä putkia.
Lue myös: "Ennustaa kuoleman riskiä" – tiedätkö, mikä on biologinen ikäsi?
Aortan tunnistaa helposti
Verisuonet näyttävät kehon sisällä hyvin samanvärisiltä ja -näköisiltä riippumatta siitä, ovatko ne valtimoita vai laskimoita. Osa suonista on kuin hentoa hiusta, osa paksumpaa putkea.
– Valtimoita on erityyppisiä: on suuria valtimoita, erityisesti aortta, joka on vahvaseinäinen putki. Sitten seuraavat pienemmät valtimot. Puhutaan niin sanotusta lihastyyppisestä valtimosta, joka on halkaisijaltaan ehkä puoli senttimetriä. Totta kai tällainenkin valtimo on vielä putki, vaikkakin selkeästi pienempi kuin aortta, anatomian professori Seppo Parkkila Tampereen yliopistolta sanoo.
Lääkäri tunnistaa suonet siitä, missä ne kulkevat. Aortan halkaisija on keskimäärin pari senttiä, mutta läpimitta riippuu mittauskohdasta. Aortan pystyykin tunnistamaan helposti, kun ihminen avataan leikkauksessa, tai jos vainaja avataan ruumiinavauksessa.
Isompien valtimoiden lisäksi kehossa mutkittelee runsain määrin hyvin pieniä artelioleja.
– Arteria on valtimo, artelioli on hyvin pieni valtimo. Arteriolin läpimitta on vain noin 10–300 mikrometriä [millimetrin tuhannesosaa]. Kapillaarit taas ovat elimissä, kudoksissa kulkevia hiussuonia. Mitä pienempi suoni on kyseessä, sitä vaikeampi se on tunnistaa, Parkkila kuvailee.
– Jo arteriolin tutkimiseen tarvitaan mikroskooppia ja kapillaarit ovat vieläkin pienempiä kuin arteriolit.
Pään verisuonia Body Worlds -näyttelyssä. Näyttely esittelee aitoja ruumiita ja rakenteita, jotka on säilötty plastinaatioprosessin avulla.
Lue myös: Tutkimus: Ihmiskehon "unohdettu elin" voikin auttaa pienentämään syöpäriskiä
"Kokemuksen myötä oppii tuntemaan, miltä jokin tietty rakenne tuntuu sormissa"
Verenkiertoelimistön keskus on tietenkin sydän, joka sykkii rinnassa hieman vasemmalla puolella. Sanotaan, että sydän on nyrkin kokoinen, eikä väite ole kaukana totuudesta.
– On tärkeää muistaa, että sydän on hyvin dynaaminen rakenne. Esimerkiksi sydämen vajaatoiminnan seurauksena sydän tyypillisesti suurenee ja saattaa olla paljon isompi kuin omistajansa nyrkki. Se on tietysti merkki sairaudesta. Kyllä nyrkin kokoinen perussääntönä aika lailla paikkansa pitää, Parkkila sanoo.
Sydämen anatomisissa kuvissa moni on nähnyt sydämen pintaa kirjovat pienet suonet. Ne ovat sepelvaltimoita – juuri niitä, joihin sepelvaltimotaudin nimi viittaa.
– Sepelvaltimothan ovat pieniä, mutta silmällä erotettavissa. Kirurgi erottaa ne ja niihin pystytään tekemään liitoksia, liittämään ohittavia suonia. Työtä toki tehdään suurentavien lasien avulla, mutta isot sepelvaltimot ovat kuitenkin ihan konkreettisesti nähtävissä, Parkkila kuvaa.
Kirurgin uralla oleellisinta onkin oppia erottamaan kehon rakenteita ja kudoksia toisistaan. Ammattilaiselle syntyy uran myötä tuntemus siitä, miltä mikäkin tuntuu ja näyttää.
– Se, että oppii tunnistamaan rakenteet, vaatii hyvää anatomian osaamista ja kudostuntumaa. Kirurgit ovat sanoneet, että kokemuksen myötä oppii tuntemaan, miltä jokin tietty rakenne tuntuu sormissa. Se jo kertoo aika paljon taitavalle kirurgille.
Tämä artikkeli on osa ihmiselimistöstä kertovaa juttusarjaa. Lue myös muut kiehtovat artikkelit:
- Tiesitkö? Suolistosi osaa liikkua ja keuhkolohkojen väliin voi laittaa käden – "Ihminen on ihmeellinen"
- Mikä on ihmisen suurin sisäelin? Aivosi painavat yli kilon, mutta yhtä asiaa anatomian professorikin ihmettelee
- Kohtu on vain kuusisenttinen, mutta venyy silti kantamaan vauvan: "Yksi ihmiselimistön hienoimpia elimiä"
- Tiedätkö, miltä munasarjat oikeasti näyttävät? Erikoislääkäri ottaa kantaa "totuuden kertovaan" somekuvaan
Lue myös: Kiia sai isältään munuaisen 30 vuotta sitten – lopulta myös suuri unelma täyttyi: "Elän mieluummin ilman pelkoa kuin puoliteholla"
Lue myös: Taipuuko sormesi tähän? Helppo peukalotesti voi auttaa havaitsemaan hiljaisen tappajan
Katso myös: Ihmisaivot soittivat Pink Floydia – kuuntele aivosignaaleista koottu versio klassikkokappaleesta
2:13
Tutkijat onnistuivat nauhoittamaan ihmisaivojen version laulusta, jonka ne ovat kuulleet.