Laskimot eivät ole sinisiä – tämän värisiä elimesi oikeasti ovat: "Jos aivot avataan..."

Elin1
Kirjoissa valtimot ovat aina punaisia, laskimot sinisiä. Oikeasti suonet eivät toki eroa väritykseltään toisistaan. Shutterstock

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Maria Aarnio

    maria.aarnio(at)mtv.fi

    Kirjoissa valtimot ovat aina punaisia, laskimot sinisiä. Oikeasti suonet eivät toki eroa väritykseltään toisistaan. Minkä värisiä sisäelimet siis ovat?

    Sydän on punainen, maksa tummanpunainen. Näin meille biologian kirjoissa kerrottiin jo yläasteella. Mutta onko se totta? 

    Oppikirjoissa kuvat ovat edelleen suurimmilta osin piirroksia.

    – Kuvia on myös tietysti väritetty. Hyvä esimerkki ovat vaikkapa valtimot ja laskimot: kirjoissa valtimot ovat aina punaisia, laskimot sinisiä. Eihän se oikeasti sillä tavalla ole. Valtimot ovat toki punaisia, mutta laskimot tyypillisesti hieman tummempia, anatomian professori Seppo Parkkila Tampereen yliopistosta sanoo.

    Perna on tummanvioletti, luut kermanvalkeita

    Monet ihmiskehon sisäiset osat ovat punertavia. Maksa väriltään elimistä kohtalokkaimpia tummanpunaisine sävyineen. Vain perna on aavistuksen tummempi, ja usein oppikirjoissakin kuvattu violetimmaksi.

    Luiden kermanvalkea väri on maallikolle kenties tutuin. Kehossa luut tosin on peitelty luukalvon eli periostikalvon sisään.

    –  Luihin tyypillisesti kiinnittyy sidekudosta. Siihen saattaa kiinnittyä laajasti jänteitä sidekudoksisella liitoksella. Jänteet kiinnittyvät lihaksiin. Tavallaan jänne on lihaksen ja luun välissä oleva rakenne.

    Onko aivoissa todella harmaata ainetta?

    Aivojen osista puhutaan harmaana ja valkoisena aineena. Nimi kuvaa totuutta.

    – Kun oppikirjoja tarkastellaan, ehkä sävyt ovat turhan korostuneita, mutta se on enemmän taiteilijan näkemystä. Jos aivot avataan, kyllä harmaan aineen alue on punertavan tai ruskehtavan harmaata ainetta ja valkoinen valkoista, Parkkila sanoo.

    Valkoisen värin saa aikaan myeliini.

    – Sillä alueella, jolla valkoista aivoainetta on, on hermojen viejähaarakkeita, aksoneita. Ne ovat myelinisoituja, eli niissä on proteiinia ympärillä. Myeliini saa aikaan valkoisen värin.

    Tämä artikkeli on osa ihmiselimistöstä kertovaa juttusarjaa. Lue myös muut kiehtovat artikkelit:

    Katso myös: Laita silmäsi testiin – montako eri sävyä näet?

    Pane silmäsi testiin: Montako eri sävyä näet? 2:01
    Somea kiertävien kuvien ajatuksena on hahmottaa, montako värisävyä kuvassa on. Päätimme viedä idean vielä pidemmälle: videolla voit testata, erotatko kaikki sävyt!

    Lue lisää aiheesta:
    Ihminen Luonnontieteet Lifestyle

     

    Lue myös:
      Kirsikoita pöydällä olevan lautasen päällä ja sen ympärillä

      Uusimmat

      •