Ari Koivunen asteli 17 vuotta sitten tuhdissa humalassa Idolsin koelauluun – alkoi vuosia kestänyt pyöritys, jonka myötä jopa oma puheääni muuttui täysin

Lähes täsmälleen 17 vuotta sitten pitkätukkainen, nuori mies asteli Iron Maiden -bändipaita yllään pontevasti Idols-ohjelmassa tuomarikolmikko Jone Nikulan, Asko Kallosen  ja Nina Tapion  eteen. 

– Mitä hevimies tekee Idolsissa? Nikula tiedusteli mieheltä. 

– No itse asiassa, sä pyysit mua viime vuonna, mutta mä en tullut silloin. Nyt ajattelin tulla vaikka ihan vain sun kiusaksi, nuori mies vastasi pisteliäästi. 

Kyseessä oli 22-vuotias Ari Koivunen, joka oli astumassa elämänsä suurimpaan pyöritykseen. Koelaulussa Koivusen ensimmäinen tulkinta Sonata Arctica  -yhtyeen kappaleesta FullMoon ei vakuuttanut lainkaan tuomaristoa, joka pyysi tältä vielä kuitenkin suomenkielistä laulunäytettä. Koivunen otti ja lauloi Kirkantunnetuksi tekemän Silta yli synkän virran tavalla, joka piirtyi monien mieleen pysyvästi. Koivunen pääsi heittämällä jatkoon.

Nyt lähes parikymmentä vuotta myöhemmin 39-vuotias Koivunen operoi tottuneesti helsinkiläisellä 247-biljardisalilla. Paikka on hänelle kuin toinen koti, Koivunen kuvailee. 

Jo Idolsin koelaulujen esittelyvideolla Koivunen nähtiin biljardia pelaamassa. Lajin merkitys on pysynyt erittäin tärkeänä ja lisäksi elämään kuuluu kesäisin intohimoinen frisbeegolfin pelaaminen. Elantonsa Koivunen tekee yhä musiikilla, nykyään duo-keikkoja heittäen parhaan kaverinsa Maken kanssa. 

Lue myös: Katri Ylander ei odottanut pääsevänsä pitkälle Idolsissa – äkillinen julkisuus oli 19-vuotiaalle kova paikka: "Rankka tapa tulla artistiksi"

Makea on myös kiittäminen – tai syyttäminen – siitä, että Koivusesta tuli vuosia sitten koko kansan tuntema sekä rakastama "Hevi-Ari". Koelauluista Koivunen myöntää muistavansa enää hyvin vähän. 

– Tämä nykyinen duo-kaverini vei minut sinne, ja olin aika vahvassa humalassa, kun koelauluihin mentiin. Sehän meni tosiaan sillä tavalla, että ekana päivänä oli se koppilauluhässäkkä ja tokana päivänä on vasta ne osuudet, mitkä näkyvät töllöstä, Koivunen muistelee.  

– Pääasiassa siitä tilanteesta (muistaa) ehkä sen, että oli jotenkin tosi vaivaannuttavaa, kun oli kolme tyyppiä tuijottamassa, ei ole tottunut siihen. Olen aina ollut bändi-ihminen, en niinkään laulaja. Niin se, että olet hiljaisessa huoneessa, missä on hemmetisti valoja, kameroita ja kolme ihmistä tuijottaa ja sanoo, että "poika laula", niin olihan se vähän kuumottavaa. 

Lopulta Koivunen meni ja voitti koko kilpailun. Lauantaina 6. huhtikuuta Idolsin finaalista tulee kuluneeksi päivälleen 17 vuotta. Siihen aikaan Koivunen oli hyvin erilainen kuin se henkilö, joka hän on nykyään. Koivunen kuvailee olleensa ennen kaikkea nuori, naiivi sekä "melkoinen uhmaikä vielä päällä". 

Lisäksi hänen itsensä mukaan vahvasti alkoholisoitunut. Päihteidenkäyttö oli päivittäistä, ja oikeastaan aina otettiin isolla kädellä. 

– Ei se ollut mitään muutamaa bisseä, vaan että vaikka himasta ei lähdetty mihinkään, saattoi silti mennä pari pulloa viskiä. Alkoholismi kulkee molemmilla puolilla sukua. Siitä nyt onneksi tänä vuonna taitaa tulla 15 vuotta, kun siitä pääsi eroon. 

Idolsin voitto ei ainakaan "tehnyt juomisesta hankalampaa" Koivusen kuvailun mukaan. Vaikka keikkoja ensimmäisen vuoden sisään oli Koivusen mukaan noin sata, kyllä ne jaksoi nuorena ja päihteiden voimin. Alkoholia oli aina tarjolla, ja keikkareissuilla tuppasi olemaan ylimääräistä aikaa. Sekä ympärillä kavereita, jotka niin ikään tykkäsivät juoda. 

Ohjelman jälkeinen hullunmylly oli jotain, mistä Koivunen ei pitänyt lainkaan. Hän kertoo olevansa avoin, mutta kuitenkin yksityisyyttä rakastava ihminen. Tuohon aikaan hänen henkilökohtaiset rajansa ylitettiin monin eri tavoin. 

– Esimerkiksi yhdessä lehdessä oli edesmenneen pikkusiskon hauta, mikä menee mielestäni aivan överiksi. 

Kilpailuvietti vei loppuun asti

Nykyään muistot siitä, kuinka lujaa Idolsin jälkeen todella meni, tuntuvat kovin kaukaisilta. Toisaalta samalla, kun Koivunen alkaa puhua niistä, tulevat kuvat menneistä tapahtumista äkkiä selkeästi hänen mieleensä. 

Vaikka Koivunen lähti mukaan Idolsiin kaverinsa ilmoittamana ja tuhdissa humalassa, jatkoon päästyään hänen sisällään syttyi kilpailuvietti. 

– Jos Make ei olisi minua sinne vienyt, en olisi varmasti sinne koskaan päätynyt. Mutta siinä tulee se, silloin kun on siinä tilanteessa, jotenkin tajuaa ja ajattelee, että tämä on kilpailu, ja se puoli itsessä herää.

– Siinä oli monta tilannetta milloin olisin vain halunnut lähteä menemään siitä ja sanoa, ettei tämä ole minun paikkani. Olen edelleen vähän sitä mieltä, ettei se kilpailu ollut minulle. 

Lue myös: Diandra muistelee Idols-aikojaan – vanha esitys herättää tähdessä mielipiteitä: "Vähän tuli tuskan hiki"

Ikänsä bändeissä mukana olleesta Koivusesta tuntui epämukavalta olla esillä yksin, omana itsenään. Hän oli tottunut tekemään musiikkia porukkana, sen ollessa kaikkien yhteinen juttu. Toisaalta myös se helpotti hänen olemistaan, ettei hänellä ollut paineita tai kisasta putoaminen pelottanut, sillä tavallaan hän halusikin pois. Mutta toisaalta myös katsoa kortin loppuun asti. 

– Ehkä se sitten jeesasi siihen, että pystyi tekemään rennosti sen, mitä teki. 

Koivunen oli ajautunut musiikin vietäväksi jo lapsena ja toivonut pitkään, että voisi tehdä siitä ammattinsa. Idols-voiton myötä siitä tuli mahdollista. Sen negatiiviset sivutuotteet asettuivat kuitenkin lopulta painaviksi asioiksi vaa'an toiselle puolelle. 

– Ja tietyllä tapaa, kun se tavallaan tapahtui väärin omassa mielessäni. Se on tosi tietyn tyyppiselle ihmiselle tai artistille oikea paikka, mutta monille väärä. Sitä artistiutta lähdetään rakentamaan väärästä suunnasta. 

Idolsin myötä tullut näkyvyys toi Koivusen elämään kuitenkin useita töitä, joita hän yhä muistaa mielessään lämmöllä. Erityisen tärkeää Koivuselle on ollut olla mukana Raskasta joulua -kiertueilla. 

– Siellä oli aina semmoinen hieno, tietynlainen yhtenäisyyden fiilis ja se oli aina kiva vuoden lopetus. Pääsi tapaamaan kavereita, joita ei hirveästi muuten ehtinyt tietenkään näkemään, kun kaikki soittavat eri bändeissä. 

Koivunen muistelee yhä mielellään myös aikoja Amoral-bändin sekä Marco Hietalan ja JP Leppäluoto kanssa muodostetun Powerless Trion kanssa. Toisaalta mieltä lämmittää erityisesti myös se, että nyt hän pääsee "veivaamaan" musiikkia yhdessä parhaan kaverinsa Maken kanssa, joka innostui ja opetteli itse soittamaan vasta aikuisiällä. 

Aikoinaan ollessaan töissä karaokeisäntänä Koivunen yritti useaan otteeseen hiljaisemmissa baareissa saada Makea mikrofonin varteen, joka kieltäytyi vankasti kerta toisensa jälkeen ollessaan sitä mieltä, ettei hän osannut yhtään laulaa. 

– Jossain vaiheessa se sitten vähän puraisi ja hän halusi opetella laulamaan ja soittamaan kitaraa, Koivunen myhäilee. 

Äänen ylirasitus jätti pysyvän jäljen

Yhdessä Maken kanssa Koivunen tekee nykyään duo-keikkoja, joissa hän soittaa itse yleensä rumpuja ja Make puolestaan kitaraa. Kummatkin laulavat, ja settilista koostuu cover-kappaleista tyylilajista toiseen. 

Koivusen laulussa on kuitenkin yksi merkittävä ero entiseen. Hänen lauluäänensä on nykyään täysin erilainen kuin 17 vuotta sitten. Niin on myös hänen puheäänensä, joka on merkittävästi matalampi, eikä häntä ole tunnistaa entisestä. 

Syynä äänen madaltumiseen on krooninen äänihuulten tulehdus, joka todettiin vuoden 2017 tienoilla, kun Koivunen teki musiikkiteatteria Tampereella. Hän huomasi tuolloin äänensä muuttuneen ja madaltuneen sekä sen, että korkealta laulaminen tuntui hälyttävän raskaalta. 

Koivunen ravasi aikansa foniatrian poliklinikalla, kunnes sai diagnoosin tulehduksesta, joka johtui äänihuulten ylirasituksesta. 

– Se ei ollut mikään kauhea yllätys. Sitten jouduin jättämään sen vuoden Raskasta joulua -rundin väliin, mikä harmitti erityisen paljon. Sen jälkeen en ole siellä ollutkaan. Pidin äänilepoa sen jälkeen, mutta oli jo liian myöhäistä. 

– Kaikki on kunnossa, mutta siellä on se tulehdustila päällä koko ajan, mikä tarkoittaa siis sitä, että korkealta ei pysty laulamaan. Just sen takia Makenkin kanssa joudumme koko ajan keksimään tavallaan uusia biisejä, mitä voi vetää matalammalta. Se on vähän niin kuin oman instrumentin uudelleen opiskelemista ollut viimeiset vuodet. 

Vaikka Koivunen muistetaan eritoten hänen Idols-voitostaan, on hänellä muutama muukin mestaruus ansioluettelossaan: karaoken suomenmestaruus sekä kolmas sija saman lajin maailmanmestaruuskisassa. 

Onkin kysyttävä, että vieläkö karaoke maistuu. 

– Kun tein sitä, olikos se noin neljä vuotta työkseni, ei oikeastaan sen jälkeen ole maistunut, Koivunen nauraa. 

Tulevana kesänä, kesäkuun 7. päivänä Koivunen täyttää pyöreitä ja juhlistaa 40-vuotissyntymäpäiviään. Tavallaan se tuntuu hänen mielestään hassulta, mutta tavallaan "ei miltään". 

Hän ei ole koskaan ollut innokas omien syntymäpäiviensä juhlija. Päiviä muiden joukossa, sitä mieltä Koivunen on. Voisi kuitenkin olla, että esimerkiksi frisbeegolf-kisat voisi järjestää juhlan kunniaksi. 

Kriiseillä hän ei ainakaan aio iästään. 

– Ei missään vaiheessa ollut kolmenkympin kriisiä, niin tuskin tulee neljänkympin kriisiäkään. Pääsee pappasarjaan pelaamaan kato, eri lajeja, Koivunen nauraa. 

Lue myös: Antti Tuisku avautuu yli kymmenen vuoden takaisesta ajasta, joka pakotti hänet tekemään merkittävän päätöksen: "Huomasi, ettei ihmisiä käy keikoilla"

Muokattu 7.4 klo:12:00. Korjattu Leppäluodon sukunimi.