Brittiläiset arkeologit ovat löytäneet todennäköisesti pimeällä keskiajalla rakennetun palatsin jäänteitä Cornwallista sijaitsevalta Tintagelin niemekkeeltä, Englannista, kertoo uutissivusto Independent. Löytö on herättänyt kuhinaa historiantutkijoiden keskuudessa, sillä alue on perinteisesti liitetty myyttisen kuningas Arthurin legendaan.
Tutkijat ovat pitkään kiistelleet kuningas Arthurin historiallisuudesta. On epäselvää, onko tarujen hallitsija elänyt 500-luvulla, vai ovatko miehestä levinneet kertomukset syntyneet historiallisista ja myyttisistä hahmoista liikkuneiden tietojen sekoittuessa.
Kuningas Arthur on tarujen mukaan Englantia 500-luvulla hallinnut kuningas. Hän on pyöreän pöydän ritareista kertovien tarujen keskushenkilö.
Keskiaikaisten kertomusten mukaan Britannia puolustautui 400-luvun loppuun ja 500-luvun alkuun ajoittuneilta saksien hyökkäyksiltä Arthurin johdolla.
Arthurin historiallisesta on kiistelty pitkään, mutta hän on mahdollisesta fiktiivisyydestään huolimatta yksi Britannian historian puhutuimmista hahmoista.
Ison-Britannian kulttuuriministeriön hallinnoiman English Heritage -organisaation rahoittamilla kaivauksilla tehtyjen löytöjen myötä keskustelu saa todennäköisesti uutta pontta.
Joidenkin tietojen mukaan kuningas Arthurin kerrotaan nimittäin syntyneen juuri Tintagelissa, Britannian kuninkaan ja paikallisen hallitsijan vaimon välisen suhteen tuloksena.
Linnan ikä käy yksiin kuningas Arthurin mahdollisen syntymäajan kanssa
Todennäköisesti aiempiin legendoihin pohjautuva kertomus Arthurin synnystä on walesilaisen kirkonmiehen, Geoffrey of Monmouthin käsialaa ja osa miehen tärkeintä teosta, Historia Regum Britanniaeta (Britannian kuninkaiden historia), joka on yksi merkittävimmistä keskiajalla tuotetuista kirjallisista teoksista.
Teoksen on arvioitu ilmestyneen vuoteen 1138 mennessä. Tuolloin Tintagelin niemeke, mistä mahdollisesti pimeälle keskiajalle ajoittuvat rakennelmat löydettiin, oli jo jäänyt asumattomaksi.
Alueella sijaitseva keskiaikainen linna, jonka rauniot seisovat paikoillaan vielä tänäkin päivänä rakennettiin miltei sata vuotta myöhemmin.
Geoffrey of Monmouthin väite siitä, että kuningas Arthur olisi syntynyt aiemmin, tuolloin jo pitkään hylättynä olleen linnoituksen alueella saattaa olla perua aikaisemmista, mahdollisesti unohdetuista taruista tai näennäishistoriallisista lähteistä.
Nyt löydetty, palatsia muistuttava rakennelma on mitä todennäköisimmin peräisin 400- tai 500-luvulta. Linnan ikä kävisi yksiin kuningas Arthurista kerrottujen legendojen kanssa.
Linnan asukkaat kuuluivat yläluokkaan
Vaikka kyse olisi silkasta sattumasta, löytö resonoi yhden britannialaisten keskuudessa suosituimman ja vanhimman keskiaikaisen tarun kanssa.
Linnoituksen löytöpaikan odotetaan herättävän kiinnostusta niin julkisuudessa kuin tutkijoidenkin keskuudessa.
Linnoitus on historiallisesti merkittävä, vaikka sitä ei voitaisi yhdistää myyttiseen kuningas Arthuriin. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Britanniasta on kaivettu esiin 400- tai 500-luvulta peräisin olevia suuria rakennelmia.
Kaivausalueelta on paljastunut metrin paksuisia muureja, askelmia ja kaivo. Löytöjen perusteella on myös päätelty, että rakennuksessa asuneet ihmiset olivat varakkaita.
Paikalta löytynyt keramiikka ja lasinsirpaleet kertovat, että linnoituksen asukkailla oli tapana juoda nykyisen Turkin alueelta tuotua viiniä ja syödä nykyisestä Tunisiasta kuljetettuja oliiveja.
Myös arkeologien löytämät astiat ja aterimet viittaavat rakennelman asukkaiden yläluokkaisuuteen.
He söivät ruokansa hienoilta lautasilta ja kulhoista, jotka oli rahdattu Britanniaan Turkista ja Pohjois-Afrikasta. Viini puolestaan nautittiin kauniisti maalatuista ranskalaisista kupeista.
Palatsimaisen rakennuksen uskotaan olleen osa suurempaa, kymmenien rakennuksen muodostamaa kokonaisuutta. Muut rakennukset saattoivat kuulua käsityöläisille, sotilaille ja kuninkaan alaisille.