Egyptin monituhatvuotisen historian aarteita on arkeologisten kaivausten myötä päätynyt museoihin ja yksityiskokoelmiin ympäri maailman. Egyptiläiset ovat vuosikymmenien ajan toivoneet, että historialliset löydöt saataisiin palautettua alkuperäiseen kotiinsa.
Paine aarteiden palauttamisesta on nyt kasvamassa, sillä Egypti on marraskuussa avaamassa maailman suurimman arkeologisen museon Gizan pyramidin juurelle.
Egyptin entinen muinaismuistoista vastaava ministeri ja arkeologi Zahi Hawass kertoi uutistoimisto AFP:n haastattelussa aikovansa pian vaatia kolmen maailmankuulun aarteen palauttamista kotikonnuilleen.
Lontoon British Museumissa on vuodesta 1802 säilytetty Rosettan kiveä, joka on peräisin vuodelta 196 ennen ajanlaskun alkua. Basalttipaaden kaiverrukset auttoivat ranskalaista kielitieteilijää Jean-Francois Champollionia tulkitsemaan muinaisia egyptiläisiä hieroglyfejä.
Kivi löydettiin vuonna 1799, kun Napoleon Bonaparten ranskalaisjoukot korjasivat linnaketta lähellä Rashidin satamakaupunkia. Kiveen on kaiverrettu sama teksti hieroglyfeillä, demoottisella kirjoituksella sekä kreikaksi.
Napoleonin tappion jälkeen kivi päätyi Britannian haltuun. Britit kaiversivat siihen tekstit "saatu sotasaaliina Egyptissä vuonna 1801" ja "kuningas Yrjö III:n lahjoitus". Egyptiläiset pitävät brittiläisiä lisäkaiverruksia tuhotöinä ja ovat vaatineet Rosettan kiven palauttamista jo vuosikymmenien ajan.
British Museum katsoo saaneensa kiven "diplomaattisena lahjoituksena".
Nefertiti saisi tulla kotiin Berliinistä ja tähtikartta Pariisista
Kuningatar Nefertitin rintakuva on peräisin noin vuodelta 1340 ennen ajanlaskun alkua. Se päätyi epämääräisissä olosuhteissa Saksaan sen jälkeen kun preussilaisen arkeologi Ludwig Borchardtin johtama arkeologiryhmä löysi sen Amarnassa vuonna 1912.
Rintakuva on sijoitettu Berliinin Neues Museumiin. Egypti alkoi vaatia sen palauttamista jo 1930-luvulla, mutta Saksa on torjunut kaikki pyynnöt.
Hawassin mukaan on selvää, että rintakuva vietiin Egyptistä laittomasti. Saksa on katsonut, että sillä on oikeus rintakuvaan vanhan sopimuksen mukaan, jonka perusteella arkeologisten kaivausten rahoittajamailla oli oikeus pitää puolet löydöistä.
Kolmas Egyptin kaipaama aarre on Denderan tähtikartta, joka irrotettiin Hathorin temppelistä ranskalaisen upseerin käskystä vuonna 1820. Kartta on riippunut Louvren museossa Pariisissa vuodesta 1922, ja temppelissä on sen tilalla vain kipsivalos.
Karttaa pidetään ainoa täydellisenä muinaisaikojen tähtitaivaan kuvauksena, ja sen uskotaan olevan peräisin noin vuodelta 50 ennen ajanlaskun alkua.