Valtteri Harakka, 19, on yksi harvoista totaalikieltäytyjistä, jotka välttivät vankeustuomion Helsingin hovioikeuden tekemän ratkaisun johdosta.
Helsinkiläinen Valtteri Harakka on totaalikieltäytyjä. Hän ei suostunut suorittamaan varusmies- tai siviilipalvelusta.
Päätöksensä vuoksi Valtteri joutui oikeuteen syytettynä asevelvollisuudesta kieltäytymisestä. Rangaistusta hänelle ei kuitenkaan luettu.
13. kesäkuuta 2019 antamassaan tuomiossa Itä-Uudenmaan käräjäoikeus hylkäsi Valtterin syytteet. Perusteluna oli, että rikoksesta tuomitseminen olisi ollut syrjintää.
Valtteri sai vapauttavan tuomion, sillä hänen kieltäytyessään palveluksesta voimassa oli laki, joka vapautti Jehovan todistajat asevelvollisuudesta.
Valtteri Harakka on yksi totaalikieltäytyjistä, jotka välttivät vankeusrangaistuksen.
”Tavallaan se tuntuu epäreilulta”
Taustalla oli Helsingin hovioikeuden helmikuussa 2018 antama ratkaisu, joka hylkäsi totaalikieltäytyjän syytteen ensimmäistä kertaa sillä perusteella, että tuomitseminen olisi ollut perustuslain valossa syrjintää Jehovan todistajien vapauttamiseen verrattuna.
Jehovan todistajien vapautuslakia ryhdyttiin kumoamaan pian hovioikeuden ratkaisun jälkeen. Erityiskohtelu loppui 1. huhtikuuta 2019 voimaan astuneella lain muutoksella.
Valtterin asia ratkaistiin kuitenkin vielä kieltäytymisen aikaan voimassa olleen lain perusteella.
Valtteri hämmästelee oman oikeusjuttunsa lopputulosta.
– Tavallaan se tuntuu epäreilulta, että vältin rangaistuksen kun satuin kieltäytymään asepalveluksesta juuri oikeaan aikaan, hän tuumii.
Valtteri ei ole ainoa, joka osasi kieltäytyä armeijasta ja siviilipalveluksesta juuri sopivaan aikaan.
Poliisihallituksen tilastojen mukaan vuoden 2019 aikana asevelvollisuudesta tai siviilipalveluksesta kieltäytyneitä on yhteensä 73.
Luku on suuri, sillä aiempina vuosina totaalikieltäytyjiä on ollut vain noin 30-40 vuodessa.
Lue myös: Käräjäoikeus on antanut vapauttavan tuomion ainakin kahdeksalle totaalikieltäytyjälle viikon sisällä – perusteena vanha lakipykälä
Epäreilu järjestelmä?
Totaalikieltäytyminen tarkoittaa sitä, että asevelvollinen ei suostu suorittamaan mitään asevelvollisuuden muotoa, ei edes siviilipalvelusta. Rangaistuksena totaalikieltäytymisestä seuraa vankeusrangaistus, joka on puolet jäljellä olevan palvelusajan pituudesta.
Sekä ase- että siviilipalveluksesta kieltäytyneiden vapausrangaistuksen kesto on sama, sillä varusmiespalveluksesta kieltäytyneiden palvelusaika muutetaan ensin laskennallisesti siviilipalvelusajaksi. Siviilipalvelus kestää nykyään 347 vuorokautta, jolloin tuomio on pisimmillään 173 vuorokautta.
Valtterin syy kieltäytyä asevelvollisuuden suorittamisesta oli yksinkertaisesti se, että hän kokee nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän epäreiluksi.
– Systeemi on siinä mielessä epäreilu, että ne ihmiset jotka eivät halua käydä inttiä, pakotetaan käymään puolet pidempi siviilipalvelus.
Siviilipalvelus kestää Suomessa 347 vuorokautta. Varusmiespalvelusta voi selvitä 165 vuorokautta suorittamalla.
Lue myös: Selvitys: Naiset, ahvenanmaalaiset ja Jehovan todistajat mukaan – asevelvollisuuden tilalle kansalaispalvelusta
Laissa on toinenkin erikoisuus
Kumotun Jehovan todistajien vapautuslain lisäksi Suomen laissa on toinen erikoisuus liittyen totaalikieltäytyjiin: vaikka palveluksesta kieltäytynyt olisi vapautettu rikossyytteestä, lain mukaan hänet on määrättävä uudelleen palvelukseen.
Jos asevelvollinen kieltäytyy edelleen palveluksesta, hänestä tehdään uusi rikosilmoitus.
Valtterille kutsu voi siis käydä toisen kerran.
Hän ei kuitenkaan ole huolissaan, sillä Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan ketään ei saa syyttää tai rangaista kahdesti samassa asiassa.
– Varmasti tulee uusi rikosilmoitus, mutta sillä ei ole mitään merkitystä, kun lain periaatteen mukaan samasta asiasta ei voi tuomita uudelleen, Valtteri toteaa.
Palkka-armeija tilalle tai naisetkin asevelvollisuuden piiriin
Valtterin mielestä koko Suomen nykyinen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä tulisi lakkauttaa.
Hänen mielestään on väärin, että nuoret miehet pakotetaan suorittamaan ase- tai siviilipalvelus riippumatta siitä, haluavatko he sitä vai eivät.
– Kaikilla pitäisi olla oikeus päättää itse, mitä tekee elämällään. Ketään ei saisi pakottaa tekemään tuollaista.
Yleinen asevelvollisuus koskee ainoastaan miehiä. Valtterin mukaan kyseessä on Suomen vakavin tasa-arvo-ongelma.
Valtaosa suomalaisista on eri mieltä: esimerkiksi Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 65 prosenttia suomalaisista pitäisi asevelvollisuusjärjestelmän entisellään.
– Asevelvollisuuden kannattajilla pitäisi olla se näkemys, että myös naisten tulisi kuulua asevelvollisuuden piiriin, Valtteri sanoo.
Lue myös: Varusmiesliitto ajaa pakollista asevelvollisuutta kaikille – "Otetaan sinne parhaiten soveltuvat henkilöt ja jätetään sukupuoli sivuun"
Päivärahat ovat pienet
Toiseksi merkittäväksi nykyisen järjestelmän ongelmaksi Valtteri nostaa puolustusvoimien päivärahat. Alimmillaan varusmies saa päivärahaa vain 5,10 euroa.
– Se on naurettavan pieni korvaus yhtään mistään työstä. Jos joku yritys yrittäisi maksaa tuollaista palkkaa työntekijöille, se naurettaisiin ulos maasta.
Valtterin mielestä paras tapa järjestää Suomen puolustus olisi vapaaehtoisuuteen perustuva palkka-armeija.
– Olisi reilumpi, että armeijan käymisestä maksettaisiin reilu palkka niille, jotka haluavat käydä sen.
”En näe olevani huonommassa asemassa”
Tällä hetkellä 19-vuotias Valtteri pitää välivuotta opiskelusta ja käy töissä. Tulevaisuudessa hän on suunnitellut hakevansa opiskelemaan graafista suunnittelua.
Valtteri ei usko, että totaalikieltäytymisellä tulee olemaan mitään vaikutuksia hänen elämäänsä, kuten työllistymiseen.
– En usko, että siitä tulee ongelmia. Kyllähän sivareitakin palkataan töihin samalla tavalla kuin niitä, jotka ovat käyneet armeijan. Sivarina voi saada töitä jopa paremmin, jos on oman alan työkokemusta. En näe, että olisin mitenkään huonommassa asemassa.