Armenian ja Azerbaidzhanin rajalla puhkesi laajoja yhteenottoja tiistaiyönä paikallista aikaa.
Armenian ja Azerbaidzhanin välillä puhkesi tiistaiyönä paikallista aikaa laajoja yhteenottoja, joissa on Armenian mukaan kuollut ainakin 49 armenialaissotilasta. Pääministeri Nikol Pashinjanin mukaan kyseessä ei ole lopullinen luku.
Myös Azerbaidzhan on ilmoittanut kuolonuhreista omissa joukoissaan, mutta ei ole kertonut lukumäärää.
Venäjä sanoo neuvotelleensa tulitauon Armenian ja Azerbaidzhanin välille. Armenian pääministeri kertoi aiemmin taistelun laantuneen yön jälkeen.
Armenian puolustusministeriö sanoi Azerbaidzhanin joukkojen käyttäneen iskuissaan tykistöä, kranaatinheittimiä ja drooneja. Armenian mukaan Azerbaidzhan iski sekä sotilas- että siviili-infrastruktuuriin ja sen joukot yrittivät edetä Armenian alueelle.
Azerbaidzhanin puolustusministeriö puolestaan sanoi maan joukkojen vastanneen provokaatioon Armenian puolelta ja kiisti väitteet siviili-infrastruktuuriin iskemisestä.
Armenian pääministerin kanslian mukaan Pashinjan soitti Ranskan presidentti Emmanuel Macronille, Venäjän presidentti Vladimir Putinille ja Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinkenille vaatien "asiaankuuluvaa reaktiota" Azerbaidzhanin toimiin.
Azerbaidzhanin ja Armenian tuoreita yhteenottoja käsitellään YK:n turvallisuusneuvostossa. Asiasta ilmoitti Macronin kanslia. Ranska on tällä hetkellä turvallisuusneuvoston puheenjohtajamaa.
Blinken sanoi lausunnossaan olevansa syvästi huolissaan tilanteesta, mukaan lukien raportoiduista iskuista siviilikohteisiin, ja vaati vihollisuuksien lopettamista välittömästi.
Maan turvallisuusneuvoston hätäkokouksessa päätettiin esittää Venäjälle virallinen avunpyyntö sotilasavusta. Armenia kuuluu Venäjän johtamaan Kollektiiviseen turvallisuusjärjestöön (CSTO), jonka jäseniä ovat myös Valko-Venäjä, Kazakstan, Kirgisia ja Tadzhikistan.
Armenia taipui alueluovutuksiin vuoden 2020 sodassa
Kyseessä on pahin taistelu Armenian ja Azerbaidzhanin välillä sitten syksyllä 2020 kiistellyllä Vuoristo-Karabahin alueella käydyn sodan, jossa kuoli yli 6 500 ihmistä. Sota päättyi Venäjän välittämään tulitaukosopimukseen, jossa Armenia joutui taipumaan alueluovutuksiin.
Osana sopimusta Venäjä lähetti Vuoristo-Karabahiin noin 2 000 rauhanturvaajaa.
Maat sotivat armenialaisväestön asuttamalla Vuoristo-Karabahin alueella myös 1990-luvulla.