Aseet ovat USA:ssa sementoitu oikeus ja poliittinen umpikuja: "Asia ei muutu, ellei kansalaisten ajattelu muutu"

Traaginen joukkosurma yhdysvaltaisessa pikkukaupungissa Texasin Uvaldessa käynnistää jälleen yhteiskunnallisen keskustelun aseenkanto-oikeudesta ja aseiden myynnistä. Tällöin puhutaan myös siitä, miten helposti aseen maassa saa ja pitäisikö asialle tehdä jotain.

Ainakin yhdeksäntoista lasta ja yksi opettaja kuolivat silmittömässä tulituksessa paikallisessa koulussa tiistaina. Useat haavoittuivat. Epäilty ampuja oli kahdeksantoistavuotias, mutta häntä ei enää voida kuulla, sillä myös hän on kuollut.

Kansalaisen sementoitu oikeus

Johtavat poliitikot vaativat muutosta tai puolustavat aselakien nykytilaa kukin omista ideologisista lähtökohdistaan.

Väitöskirjatutkija Jani Kokko Jyväskylän yliopistosta on seurannut Yhdysvaltain politiikkaa pitkään ja pohtii kysymystä, muuttuuko maan asepolitiikassa mikään. Hän tiivistää vastauksen ytimekkäästi.

– Ei minun nähdäkseni. Tämä asia ei muutu, ellei perustavanlaatuista muutosta tapahdu kansalaisten ajattelussa.

Lue myös: Texasin kouluampujan TikTok-profiilissa hyytävä viesti lapsille

Yhdysvaltain perustuslain toinen lisäys takaa kansalaisille oikeuden omistaa ja kantaa asetta. Lisäys on 1700-luvun lopulta, mutta se on yhä pohjana tämän päivän poliittisille kiistoille, päätöksille ja hyvin vahvana elävälle amerikkalaiselle vapausajattelulle. Käytännössä tämä merkitsee, että ihmiset voivat ostaa myös tehokkaita aseita verraten helposti.

– Aselainsäädäntökysymyksessä ollaan Yhdysvaltain kansallisen ideologian ja kansakunnan synnyn ytimessä, Kokko kuvaa.

Poliittinen umpikuja

Aseasiassakin Yhdysvallat on jakautunut: demokraatit kannattavat yleisesti ottaen aselakien kiristyksiä, republikaanit puolestaan ovat vapaamman lainsäädännön puolella.

Tilannetta mutkistaa se, että eri osavaltioissa lainsäädäntö on hyvin erilaista. Näin ollen eri puolilla maata aseen hankinta- ja lupamenettelyt voivat poiketa toisistaan huomattavasti, sillä osavaltioilla on paljon itsenäistä lainsäädäntövaltaa.

– Demokraatit eivät kannata yleisen aseenkanto-oikeuden kumoamista tai poistamista, vaan lähinnä sitä, että aseiden hankkiminen tehtäisiin vaikeammaksi niin, että ihmisestä oikeasti tehtäisiin taustaselvitykset ja hänen mielenterveytensä arvioitaisiin, Kokko sanoo.

Lue myös: Texasin kouluampujan TikTok-profiilissa hyytävä viesti lapsille

Liittovaltion lainsäädännössä puolestaan kiristykset eivät etene, elleivät demokraatit saa Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneeseen ja senaattiin riittävää enemmistöä muutoksen aikaansaamiseksi. Näin ei ole tapahtunut, ja siksi aselakien muutokset ovat vaikeita, Kokko kertoo.

– Varsinkin kun osa näistä demokraattien senaattoreista ja edustajainhuoneen edustajista on sen verran haavoittuvassa asemassa uudelleenvalinnan näkökulmasta, että he eivät voi ottaa kovin jyrkkiä kantoja aselainsäädännön kiristämisen puolesta.

Vaikutusvaltainen järjestö lobbaa

Jotta tiukempien aselakien säätäminen ei olisi jo muutoinkin tarpeeksi vaikeaa, muistuttaa Kokko, että demokraattien aselakiesityksiä haastetaan usein liittovaltion oikeusasteessa.

– Silloin nimenomaan pohditaan, kuinka paljon keskushallinto pystyy lainsäädännöllä rajoittamaan osavaltioiden oikeuksia. Varsinkin konservatiivituomarit ovat katsoneet, että tämä aselainsäädäntö kuuluu ensisijaisesti osavaltioiden päätettäväksi.

Lue myös: Useita kohtalokkaita ampumisia Yhdysvalloissa viime viikkoina

Yhdysvaltain poliittisessa järjestelmässä käydään usein vaaleja, ja vaalikampanjat maksavat paljon. Yksi monista merkittävistä lobbareista on etujärjestö NRA (The National Rifle Association), jonka sanatarkka suomennos on kansallinen kivääriyhdistys. Aseenkanto-oikeutta ajava järjestö kannattaa sallivaa aselainsäädäntöä ja tukee tätä puoltavia poliitikkoja.

– Sehän on onnistunut vuosikymmenten aikana syytämään huomattavia summia yksittäisten ehdokkaiden vaalikampanjointiin ja mustamaalaamaan vastaehdokasta nimenomaan sillä näkökulmalla, että tämä yrittää rajoittaa kansalaisten perusoikeuksia kieltämällä yleisen aseenkanto-oikeuden, Kokko kuvailee.

Vihainen ja turhautunut presidentti

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden otti poikkeuksellisen tunteellisesti kantaa Texasin uusimpaan murhenäytelmään, jossa niin moni viaton koululainen menetti henkensä.

– Kun minusta tuli presidentti, toivoin, että minun ei tarvitsisi tehdä tätä taas.

Demokraattipuolueen Biden ilmaisi muun muassa voimakkaan turhautumisensa siihen, että tehokkaita aseita on saatavilla niin helposti.

– Miksi annamme tällaisten verilöylyjen tapahtua? presidentti kysyi.

– Olen lopen kyllästynyt tähän, hän sanoi luetellessaan paikkoja, joissa on tapahtunut joukkoampumisia.

Biden myös muistutti, että vastaavia tragedioita tapahtuu verraten harvoin muualla maailmassa.

Lue myös: Kouluampuja on tappanut ainakin 19 lasta Texasissa – Biden: "Älkää sanoko, ettemme voi vaikuttaa tähän verilöylyyn"