Yksi isoimmista poliittisista vedenjakajista Yhdysvalloissa ovat aseet. Vuoden 2024 vaaleissa ne eivät kuitenkaan ole olleet isoimpia teemoja, kirjoittaa MTV Uutisten Yhdysvaltain asioihin keskittynyt toimittaja Sanna Voltti.
Aseet nousivat kunnolla vaalikeskusteluun vasta Donald Trumpin kohdistuneen toisen salamurhayrityksen ja Kamala Harrisin asepuheiden vuoksi.
Trump väitti hänen ja Harrisin välisen vaaliväittelyn aikana viime viikolla, että Harris "takavarikoi kaikkien aseet", jos hänet valitaan presidentiksi.
Harris vastasi, että sekä hän että hänen varapresidenttiehdokkaansa Tim Walz omistavat aseita.
– Emme ole ottamassa kenenkään aseita pois, joten lopeta tuo jatkuva valehtelu, Harris sanoi Trumpille.
Harris omistaa aseen, mutta kannattaa rajoituksia
Harris kyllä kannattaa tiukempia aserajoituksia.
– Me, jotka uskomme vapauteen elää turvassa aseväkivallalta, aiomme vihdoin hyväksyä rynnäkköasekiellon, taustatarkastukset ja red flag -lait, Harris sanoi viime viikolla Pohjois-Carolinassa.
Niin sanotut red flag -lait antavat mahdollisuuden hakea tuomarilta toisen henkilön aseen takavarikointia, jos tämän katsotaan olevan vaaraksi itselleen tai muille.
Vuonna 2019 Harris antoi puheessaan ymmärtää, että omistaa aseen itsepuolustustarkoitusta varten.
Aseenomistajuus ei tarkoita sitä, etteikö Harris voisi haluta rajoituksia aseille.
– Ei kukaan Yhdysvalloissa vakavissaan aja sitä, että kaikilta otetaan kaikki aseet pois. Ei kukaan, ei kukaan demokraattipresidenttikään, sellainenkaan, joka ei ole ylpeä aseenomistaja halua, että kaikilta otetaan kaikki aseet pois, selittää Ulkopoliittisen instituutin Yhdysvaltoihin erikoistunut tutkija Maria Lindén.
Lue myös: Trumpin ampuminen yksi kymmenistä – samana päivänä joukkoampumisissa kuoli neljä muuta
Walz muutti kantaansa
Nebraskasta kotoisin oleva Tim Walz puolestaan varttui aseiden parissa. Hän metsästi kesälomillaan ja vietti lisäksi yli kaksi vuosikymmentä kansalliskaartissa.
Poliittisen uransa alussa Walzilla oli National Rifle Associationin (NRA) A-luokitus, mikä tarkoittaa, että hän oli järjestön silmissä aseita kannattava poliitikko. Hänet nähtiin usein NRA:n lippalakki päässään.
Walz kuitenkin muutti kantaansa 2010-luvulla tapahtuneiden useiden kuolettavien joukkoampumisten jälkeen, muun muassa Sandy Hookin kouluissa Connecticutissa ja Parklandissa Floridassa.
Minnesotan kuvernöörinä Walz allekirjoitti laiksi taustatarkastusten laajentamisen ja muita rajoituksia.
Sittemmin NRA on luokitellut hänet F-kirjaimella, joka heidän kielenkäytössään tarkoittaa "aseiden todellista vihollista".
– Tiedän paljon aseista. Olen veteraani. Olen metsästäjä. Olin parempi ampuja kuin useimmat republikaanit kongressissa, ja minulla on palkinnot todisteena siitä. Mutta olen myös isä, Walz sanoi demokraattien puoluekokouksessa.
– Uskon perustuslain toiseen lisäykseen, mutta uskon myös, että tärkein velvollisuutemme on pitää lapsemme turvassa, hän jatkoi.
Perustuslain toinen lisäys tarkoittaa oikeutta omistaa ja kantaa asetta.
Lue myös: Tämä tiedetään aseesta, jolla Trumpin henkeä uhattiin
Trump ei muuta linjaansa
Republikaanien ehdokas Trump on kutsunut itseään "aseiden omistajien parhaaksi ystäväksi Valkoisessa talossa".
Kaksi Trumpiin kohdistunutta salamurhayritystä ei tule muuttamaan hänen asepolitiikkaansa.
– Siinä leirissä, missä kannatetaan laajoja aseenkanto-oikeuksia ja vastustetaan periaatteesta kaikkia mahdollisia rajoituksia, siellähän ajatellaan, että mitä enemmän on aseväkivaltaa, sitä enemmän hyviksille pitää antaa aseita. Heidän mielestään asetta heiluttavan pahiksen voi pysäyttää parhaiten asetta heiluttava hyvis, Lindén arvioi.
Aserajoituksia kannattavien ja laajoja aseenkanto-oikeuksia kannattavien puolien välillä on siis perustavanlaatuinen ero.
Ongelma aseiden kanssa on se, että jotkut ihmiset tekevät aseilla pahoja asioita, mutta ratkaisu nähdään eri tavalla. Aseita kannattavan puolen ratkaisu on se, että "hyvikset" saavat lisää ja järeämpiä aseita.
Toinen puoli kannattaa rajoituksia ja taustatarkoituksia, jotta nämä "pahikset" eivät edes saisi aseita.
Mikään väkivallanteko ei saa laajoja aseenkanto-oikeuksia kannattavia muuttamaan mieltään.
Trump on myös hyvin tietoinen siitä, että hänen äänestäjänsä kuuluvat aseenkanto-oikeuksien kannattajien leiriin. Hän ei tule siis muuttamaan linjaansa, vaikka aseen piippu häneen osoittaisikin.
Asekeskustelu kärjistynyt
Keskustelussa aserajoituksissa on kyse sellaisista rajoituksista, joista mielipidemittausten mukaan on kansalaisten keskuudessa jonkinasteinen yksimielisyys.
Asekysymys ei ole niin polarisoiva kuin poliitikot ja media saattavat antaa ymmärtää.
– Monet ovat sitä mieltä, että ei nyt ihan kaikkia aseita tarvitse kaikkien käsiin antaa, Lindén sanoo yhdysvaltalaisista.
Rajoitukset, joiden toteuttamista oikeasti harkitaan, ovat sellaisia, joilla on melko laaja kansan tuki, jossain määrin puoluekantaan katsomatta. Noin 60 prosenttia amerikkalaisista kannattaa aselakeihin ainakin joitakin tiukennuksia, kun 26 prosenttia sanoo, että aselait ovat sopivia.
Lindén ei usko, että kummankaan puolen kannat aseista muuttuvat näiden vaalien alla. Asekysymys ei myöskään ole kovin keskeinen teema marraskuun vaaleissa. Suuremmat ja tärkeämmät teemat vaaleissa ovat talous ja aborttioikeudet, sekä myös terveydenhuolto ja maahanmuutto.
Suomen ja USA:n välillä selvä ero
Republikaanien levittämään aseretoriikkaan kuuluu väittää, että toinen puoli on viemässä heidän aseensa pois. Trump väitti vuonna 2016, että Hillary Clinton vie aseet pois ja nyt hän käyttää samaa retoriikkaa Harrisiin.
On siis loogista, että Harris vastaa Trumpin väitteeseen sanomalla, että hän ja Walz ovat itsekin ylpeitä aseenomistajia.
– Järkevä vastaveto, jolla ammutaan alas vastapuolen liioittelua ja äärimmäisyyttä, Lindén arvioi.
Suomessa on Euroopassa väkilukuun suhteutettuna hyvin paljon aseita. Ero suomalaisten ja amerikkalaisten omistamissa aseissa on se, että Suomessa aseet ovat useammin metsästysaseita, kun Yhdysvalloissa moni omistaa aseen itsepuolustuksen vuoksi.
– Fundamentaalinen ero ei ole aseiden määrässä, se on siinä, miten suhtaudutaan aseiden säilyttämiseen, miten aseiden omistamista ja käyttöä rajoitetaan, eli mitä varten ihmisillä on aseita. Ne ovat niitä isoja kulttuurillisia eroja, Lindén sanoo.
– Amerikkalaisella, jolla on ase, on todella paljon normaalimpaa kuin Suomessa, että se ase on jollain tavalla itsepuolustusta varten. Siksi, että ihminen haluaa kokevansa olevan yksi niistä hyviksistä, joka tarvittaessa ampuu pahiksen, hän summaa.
Lue myös: Springfieldin kaupungille satelee pommiuhkauksia Trumpin takia
Kommentti: Salamurhayritys golfkentällä muuttaa jälleen asetelmat vaalivuoristoradalla – Harrisilla edessä vaikea valinta
Katso myös: Näin aseita ja patruunoita säilytetään oikeaoppisesti
3:10
