Ihmisoikeusliiton mukaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tarvitsisivat lisäkoulutusta tyttöjen ympärileikkauksista ja asian puheeksi ottamisesta vastaanotoilla. Suomessakin on tuhansia ympärileikattuja naisia ja tyttöjä.
Naisten terveyden vaarantavan perinteen lopettaminen vaatii ammattilaisten kouluttamisen lisäksi tiedon jakamista terveyshaitoista ja Suomen lainsäädännöstä maahanmuuttajille.
Solomie Teshome tekee työtä maahanmuuttajien parissa ja yrittää muuttaa asenteita tyttöjen ympärileikkauksia kohtaan. Ensin keskusteluja käydään kahden kesken ja sen jälkeen ryhmissä. Tulokset ovat rohkaisevia.
– Asenteet ovat muuttuneet hyvin nopeastikin joskus, koska ihmiset keskustelevat ryhmissä hyvin avoimesti. Monet eivät osaa yhdistää tyttöjen ympärileikkauksia kuukautiskipuihin, yhdyntäkipuihin tai synnytykseen liittyviin ongelmiin. Kun silmät avautuvat, monet sanovat, että en halua tehdä sitä omalle lapselle. He kyseenalaistavat, miksi heidät on ympärileikattu, miksi tällainen perinne on, kertoo Ihmisoikeusliiton sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn asiantuntija Solomie Teshome.
Tyttöjen ympärileikkaukset ovat edelleen yleisiä monissa maissa, muun muassa Afrikassa ja Indonesiassa. Esimerkiksi Somaliassa 98 prosenttia tytöistä ympärileikataan.
"Yksikin tapaus on liikaa"
Kaikkiaan maailmassa on 200 miljoonaa ympärileikattua naista ja kolme miljoonaa on vaarassa tulla ympärileikatuiksi. Euroopassa ympärileikattuja naisia on puoli miljoonaa ja vaarassa olevia 180 000. Suomessa ei tiedetä tarkkoja lukumääriä, mutta arviot liikkuvat tuhansissa.
– Kyllä se on tietyissä yhteisöissä ihan olemassa oleva ilmiö ja kun miettii, kuinka vakavasta asiasta on kyse, niin yksikin tapaus on liikaa, linjaa Ihmisoikeusliiton sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn päällikkö Johanna Latvala.
"Vaikea puhua, jos ei tiedä tarpeeksi"
Suomen laki kieltää selkeästi niin tyttöjen sukuelinten silpomisen kuin tyttöjen viemisen ulkomaille leikattaviksi. Johanna Latvala kuitenkin uskoo, että lakia rikotaan.
– Me emme tiedä varmasti. Tätä asiaa on Suomessa tutkittu tai selvitetty hyvin vähän. Tuntuisi naiivilta ajatella, ettei näin tapahtuisi Suomessa, koska niin tapahtuu muuallakin Euroopassa, toteaa Latvala.
Ihmisoikeusliiton mielestä Suomessa on vielä paljon parannettavaa sosiaali- ja terveysalan ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten taidoissa ottaa tyttöjen sukupuolielinten silpominen puheeksi asiakkaiden kanssa. Parhaillaan Suomessa valmistellaan uutta toimintaohjetta ammattilaisille.
– Monet ammattilaiset kokevat semmoista pelkoa, että leimataanko heidät rasisteiksi, jos he ottavat tämän asian esiin. Ja kun itse ei tiedä tarpeeksi, on vaikea puhua sellaisesta asiasta. Tarvittaisiin ammattilaisten tosi laajamittaista koulutusta paitsi tästä ilmiöstä myös kuinka puhua siitä, toivoo Latvala.
"Hyvä, että myös miehet osallistuvat"
Ihmisoikeusliiton keskusteluryhmät tavoittivat viime vuonna reilut 400 ihmistä. Heistä vajaa kolmannes oli miehiä.
– On hyvä asia, että myös miehet osallistuvat ja miehet haluavat vaikuttaa. Monet ovat sanoneet, että haluan tukea vaimoani. He tuntevat myös velvollisuutta suojella omia tyttöjään. Aikaisemmin miehet olivat ulkopuolisia. Monet miehet ovat vaikuttaneet asenteisiin myös omassa kotimaassaan, kiittää Solomie Teshome.
Ihmisoikeusliitossa ollaan huolissaan myös tiedotusvälineiden naisten ympärileikkauksia koskevista jutuista.
– Uhritarinat ja shokkitarinat vaikuttavat hyvin voimakkaasti niihin ihmisiin, jotka ovat ympärileikkauksen kokeneet. Ne voivat esimerkiksi aktivoida sen trauman uudelleen ja leimata näitä ihmisiä. Pitäisi käyttää tarkkaa eettistä harkintaa, millaisia kuvia julkaistaan ja millaisia juttuja halutaan tehdä. Onko tarkoituksena shokkireaktio vai asiallisen tiedon antaminen aiheesta, kysyy Latvala.