Tyttöjen riskiä joutua ympärileikatuksi Suomessa ei toistaiseksi tunneta, vaikka Suomessa on tuhansia silvottuja naisia tai tyttöjä.
Ihmisoikeusliiton tuen piirissä oli viime vuonna noin 400 silvottua ihmistä tai heidän läheistään. Silvottujen määrän Ihmisoikeusliitto arvioi Suomessa liikkuvan tuhansissa.
Huomenta Suomessa keskusteltiin helmikuussa sukuelinten silpomisesta.
Ruotsissa silvottuja naisia tai tyttöjä arvioidaan olevan 38 000 ja riski tulla ympärileikatuksi kohdistuu noin 11 000:een. Suomessa vastaavaa riskiarviota valmistelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
– Tapaamme ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, että tämä on ihan hyvä perinne. Asenteet muuttuvat tukiryhmissämme ajan mittaan, mutta olisi naiivia ajatella, ettei ympärileikkauksia tapahdu, sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn päällikkö Johanna Latvala Ihmisoikeusliitosta sanoo.
Viranomaisilta puuttivat ohjeet ja koulutus
Liiton kokemusten mukaan viranomaisilta ja hoitohenkilökunnalta puuttuu selkeä ohjeistus ja osin myös koulutus silpomisen käsittelemiseen. Myöskään tieto ihmisestä, joka on vaarassa joutua silpomisen uhriksi, ei aina välity keskeisten tahojen välillä.
– Olisi todella tärkeää, että päiväkodin, koulun, terveydenhuollon ja poliisin välillä kulkisi tieto. Meillä ei ole selkeää ohjeistusta tässä asiassa, Latvala sanoo.
– Ympärileikkaukseen tulisi suhtautua kuten mihin tahansa lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan. Sitä ei voi koskaan oikeuttaa kulttuurilla ja siihen tulee aina suhtautua yhtä vakavasti.
Naisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen on rikoslaissa rangaistava teko, mutta josta ei toistaiseksi ole annettu tuomioita. Kansalaisaloite silpomisen kieltävästä erillislaista keräsi puolen vuoden aikana yli 60 000 nimeä ja etenee eduskunnan käsittelyyn.
Silpominen tapahtuu ulkomailla
Yleisintä naisten sukuelinten silpominen on Somaliassa, jossa 98 prosenttia naisista silvotaan. Yleistä silpominen on myös muualla Koillis-Afrikassa ja Afrikan sarvessa.
Lääkäriliitosta arvioidaan, että suurin osa elleivät kaikki silpomiset tapahtuvat ulkomailla.
– Sellainen tuntuma on, silpomisia valitettavasti tehdään edelleen niin, että tyttöjä viedään vanhempien lähtömaihin, Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila arvioi.
Halilan mukaan paras keino ennaltaehkäistä ja hoitaa silpomistapauksia on tehokas tiedonvälitys.
– Tietoisuuden lisääminen pitäisi kohdistaa lääkäreihin, kätilöihin ja terveydenhoitajiin, jotka näitä naisia näkevät. Myös maahanmuuttajille pitäisi teroittaa, mikä lainsäädännön suhtautuminen silpomiseen on ja millaisia riskejä sillä on naisen terveydelle, Halila sanoo.