Trumpin ja Putinin tapaamisen asialista on pitkä, mutta suurin vaikutus tapaamisella on todennäköisesti suurvaltasuhteiden paranemiselle, uskoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaaminen Helsingissä heinäkuun puolessavälissä on suurvaltajohtajille ensimmäinen kaksinkeskinen.
Keskustelussa läpikäytäviä asioita on useita, kuten Syyrian ja Ukrainan tilanne, mutta suuria odotuksia Aaltola ei tapaamisesta saataville konkreettisille tuloksille aseta.
– Tapaamisessa haetaan positiivista virettä suurvaltasuhteisiin, jotka ovat olleet aallonpohjassa.
Suomikin huomioidaan
Vaikka kyseessä on suurvaltatapaaminen, sillä on merkitystä, että tapaaminen on Suomessa. Aaltola uskookin, että Suomeen tullaan kiinnittämään huomiota Suomeen myös jossain määrin.
Aaltola ehdotti, että keskusteluun voisi nousta esimerkiksi presidentti Sauli Niinistön niin sanottu "mustahiilihanke", jossa kaikkein haitallisimpia ympäristövaikutuksia arktisella alueella voitaisiin torjua. Mustan hiilen tuottamat päästöt ovat vakava uhka arktiselle alueelle.
Varsinkin Britanniassa on oltu huolestuneita siitä, että tapaamisessa Putin painostaisi Trumpia vähentämään sotilaallista sitoutumista Euroopassa.
– Huolessa on perää. Yhdysvallat on kyllästynyt siihen, että eurooppalaiset liittolaiset eivät hoida puolustusmenojaan, joista on aikanaan sovittu. Trumpin vastenmielisyys Natoa ja kansainvälisiä instituutioita kohtaan tulee heijastumaan keskustelussa.