Saako Suomessa luottoa liian löyhin perustein? Jouni Muhonen, Suomen Asiakastieto Oy:stä on MTV:n Uutislivessä sitä mieltä, että luottoa ei myönnetä liian helposti, mutta luotonantajilta puuttuu tarvittavaa tietoa.
– Suomessa luoton myöntäjät ovat varsin vastuullisia, mutta heillä pitäisi olla riittävästi tietoa siinä vaiheessa, kun he myöntävät luottoa. Suomesta puuttuu positiivinen rekisteri, josta saisi kattavaa tietoa esimerkiksi siitä, mitä muita luottoja henkilöllä on. Näin luotonmyöntäjät pystyisivät olemaan vastuullisempia, Muhonen sanoo.
Tällainen mahdollisuus on jo monissa muissa Euroopan maissa, mutta ei vielä Suomessa.
Monet maksut kasautuvat
Monet joutuvat maksuhäiriöihin yksinkertaisesti sen tähden, että erilaisia hankintoja tehdään enemmän kuin mihin tulot riittävät.
Usein luotolla on ostettu tavaraa verkkokaupasta, on nostettu kulutusluottoa, ja sitten määrä kasvaa ja kuukausittaiset erät nousevat niin suuriksi, että velvoitteista ei kyetä omilla tuloilla suoriutumaan, Muhonen avaa.
Tästä seuraa ihmisille luonnollisesti maksuvaikeuksia; henkilöt joutuvat perintään ja ulosottoon.
– Kaikesta tästä seuraa maksuhäiriömerkintä, josta on omat ikävät seuraukset.
Maksuhäiriömerkintä haitta aivan arkisia asioita, kuten puhelinliittymän hankkimista tai vaikkapa asunnon vuokraamista. Monet nuoret eivät edes tiedä, millaisiin vaikeuksiin he luottojen takia voivat joutua.
– Tietoa näistä asioista pitäisi lisätä. Esimerkiksi kouluissa ja kotona pitäisi näistä asioista keskustella enemmän. Ihmisten pitäisi myös itse oppia laskemaan sitä, että ottavat luottoa sen verran kuin tulot riittävät, Muhonen listaa.
Maksuhäiriömerkintä vaikuttaa henkilön tiedoissa keskimäärin kolme vuotta. Jos häiriöitä on enemmän, merkinnän tallennusaika on neljä vuotta. Jos asia viedään uudelleen ulosottoon, tulee siitä uusi maksuhäiriömerkintä.